Home » Lapset

Aikuisen lapsen elatusapu

Lapset

  • Nykyinen sivu:
  • koti
  • Lapsen elatusapuvaatimus

Perhelainsäädäntöä koskevat tiedot

Perheoikeuden erikoistunut lakimies

puhelinpalvelun
Rouva Gossing
Puhelin: 02253 96 02 17
Faksi: 02253 89 30
Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. JavaScriptin on oltava aktivoituna, jotta se voidaan näyttää!

puhelinpalvelun
Rouva Kurth
Puhelin: 02253 96 02 17
Faksi: 02253 89 30
Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. JavaScriptin on oltava aktivoituna, jotta se voidaan näyttää!

vihje

Lapsen elatusapuvaatimus

1. Yleistä
Saksan siviililain 1601 §: ssä säädetään, että henkilöiden, jotka ovat suorassa suhteessa toisiinsa, on velvollisuus ylläpitää toisiaan.
Ylläpito voi himoida vain niitä, jotka eivät pysty ylläpitämään itseään, toisin sanoen sitä, joka tarvitsee. Laki olettaa, että lähtökohtaisesti jokaisen on itse ansaittava elantonsa. Alaikäisen, naimattoman lapsen tapauksessa varallisuuden puutteesta riittää näyttö. Alaikäisen lapsen ei tarvitse hyökätä omaisuutensa heimoon.
Toisaalta joudut maksamaan ylläpidon vain, jos pystyt, toisin sanoen oma riittävä huolto on taattu. Elatusvelvollisella on siis oltava riittävästi tuloja tai varoja.

2. Huollon tyyppi
Elatusapu maksetaan maksamalla käteiseläke (ns. Kassahuolto). Lisäksi on ns. Luonnollinen elatusapu, mikä on tavanomainen elatustuki, jos vanhemmat asuvat yhdessä alaikäisen lapsen kanssa. Lopuksi, kunnossapito voidaan suorittaa myös hoidon kautta, ns. Hoitohuolto. Kun erotellaan kolme elatusapua, on tarpeen erottaa tapaukset, joissa lapsi elää koskemattomassa avioliitossa vanhempiensa kanssa, ja tapaukset, joissa vanhemmat asuvat erikseen, eronneet tai joissa heidän avioliitto on purkautunut.
Saksan siviililain 1612 §: n 2 momentissa säädetään, että vanhemmat voivat päättää naimattoman lapsen suhteen, millä tavalla ja mihin aikaan elatusapua maksetaan etukäteen. Näin tapahtuu yleensä ehjissä avioliittoissa. Lapsi hoidetaan ja ruokitaan, hänelle myönnetään asunto ja muutoin täysihoito. Lisäksi huolehtiva vanhempi hoitaa ja kasvattaa sitä. Tähän saakka Saksan siviililain 1606 §: n 3 momentin 2 virkkeessä säädettiin, että äiti yleensä täyttää velvollisuutensa tukea alaikäistä naimatonta lasta hoitamalla ja kasvattamalla lasta. Tätä perinteistä asetusta on muutettu ja nykyaikaistettu lasten ylläpidosta annetulla lailla, joka tuli voimaan 1.7.1998. Kyse ei ole enää äidistä vaan pikemminkin vanhemmasta, joka huolehtii alaikäisestä ja naimattomasta lapsesta..
Jos vanhemmat asuvat erillään toisistaan ​​ja alaikäinen lapsi yhden vanhemman kanssa, vanhempi yleensä täyttää elatusapuvelvollisuutensa hoitamalla ja kasvattamalla lasta. Toinen vanhempi, joka ei huolehdi lapsesta, täyttää elatusvelvollisuutensa maksamalla käteissuorituksen. Hoitohoitaja on velvollinen pitämään rahaa vain poikkeustapauksissa. Käteisvarojen ylläpitoa ja lastenhoitotukia on pidettävä vastaavina alaikäisille lapsille.
Lapsen täyttymisen jälkeen lapsenhoitotukea ei enää tarvitse maksaa, koska lain mukaan täysi-ikäistä lasta ei voida enää hoitaa. Molemmille vanhemmille maksetaan nyt rahaetuuksia heidän tulojensa ja taloudellisten olosuhteidensa mukaan riippumatta siitä, muuttuuko jotain lapsen elinoloissa vai ei, esim. kävi koulussa tai jatkoi ammatillista koulutusta. Lapsen elatuslain uusi lakisääteinen määräys (BGB: n 1603 §: n 2 momentti 2 §), jonka mukaan alaikäiset ja naimattomat lapset ovat yhtä suuret kuin 21 vuoden ikäiset aikuiset naimattomat lapset, kunhan he asuvat vanhempien tai yhden vanhemman taloudessa ja itse yleissivistävä koulutus ei muuta sitä tosiseikkaa, että aikuinen lapsi ei enää ole lastenhoito ja että molemmat vanhemmat ovat vastuussa tästä aikuisesta lapsesta käteisellä. Lainsäätäjä on nimenomaisesti ilmaissut tämän lasten elatuslakiluonnoksen perusteluissa.

3. Päätösoikeus BGB: n 1612 §: n mukaisesti
Tämän säännöksen mukaan vanhemmilla on oikeus naimaton lapsi (ts. Sekä alaikäinen että aikuinen lapsi) päättää millä tavalla ja mihin aikaan ennakkotukea myönnetään. Vanhempien on otettava asianmukaisesti huomioon lapsen edut uuden lapsuusuudistuslain nojalla ottaa.
Määräysoikeuden käyttäminen ei ole mahdollista, jos alaikäisen lapsen vanhemmat asuvat erikseen. Vanhemmalla, joka ei ole huoltaja, on tällöin oikeus määrätä elatusapu vain, jos hän on ottanut lapsen taloon. Tämä ei sisällä väliaikaista oleskelua, esim. lomien aikana.
Päätösoikeutta voidaan käyttää vain, jos kaikki tarpeet katetaan (majoitus, ruoka, vaatteet, taskuraha jne.).
Alaikäisten tapauksessa vain säilöönoton haltijalla on oikeus päättää.
Aikuisen tapauksessa vanhempi voi yleensä määrittää elatusapun määrän, jota lapsi käyttää elatusapuun. Jos ylläpidosta vastaava henkilö tarjoaa kaiken elatusaineen (majoitus, ruoka, vaatteet, taskuraha jne.), Lapsen elatusapuun liittyvät huolenaiheet vaikuttavat vain poikkeustapauksissa. Tämä esim. Esimerkiksi, jos lapsi on aiemmin asunut toisen vanhemman kanssa ja haluaisi myös jäädä sinne, koska hän suorittaa oppisopimuskoulutusta tai opiskelee siellä.
Erityisistä syistä tuomioistuin voi muuttaa vanhempien määrää BGB: n 1612 §: n 2 momentin mukaisesti; tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos on olemassa erityisiä syitä, jotka tekevät päätöksentekomenettelystä tehottoman. Näin on esimerkiksi silloin, kun vanhempien käyttäytyminen on johtanut vakaviin häiriöihin luottamussuhteessa, kuten sivut vanhemmista on läsnä.
Vanhempien ja lapsen välisen syvällisen vieraantumisen tapaukset ja tämän vaikutukset päättämisoikeuteen ovat ongelmallisia. Suurin osa tuomioistuimista olettaa, että elatusvelvollisen oikeutta ei voida käyttää tehokkaasti sen selvittämiseen, onko lapsen ja vanhemman välillä objektiivisesti tunnistettavissa oleva vieraantuminen. Vain kun aikuinen lapsi aikoo aiheuttaa häiriöitä ja vieraantumista päättämisoikeuden käytön estämiseksi, vaikuttaa perusteltavalta jättää vanhempien päätöksenteko-oikeus tässä tapauksessa.
Jos vanhemmat ovat tosiasiallisesti käyttäneet nimeämisoikeuttaan ja lapsi ei noudata tätä päätöstä, he eivät voi hakea rahatukea.

4. Elatusvaateiden sijoitus
Jos elatusapuvelvollinen ei kykene täyttämään kaikkia oikeutettujen henkilöiden oikeuksia riittävän toimintakyvyn puutteen vuoksi, kysymys siitä, mikä edunsaaja saa, mikä elatusapu riippuu elatusvaateiden asteikosta. Edunsaajalla, joka on erilainen palkkaluokalla, on oikeus kattaa vähimmäisvaatimukset täydelliset tarpeet.
BGB-laki 1609 määrittelee edunsaajien järjestyksen. Sen jälkeen alaikäinen lapsi tulee ensin, kun aikuinen naimaton lapsi on yhtä suuri kuin alaikäinen lapsi, kunhan aikuinen naimaton lapsi asuu vanhempiensa tai jonkin vanhempiensa kotitaloudessa ja on yleisessä kouluopetuksessa. Esimerkiksi yleinen kouluopetus voidaan olettaa opiskelijalta, joka haluaa saavuttaa Abiturin. Toiseksi lapsenhoitopuoliso ja nykyinen tai eronnut puoliso, jos avioliitto oli pitkä. Kolmas sija annetaan kaikille puolisoille, jotka eivät kuulu toiselle sijalle. Neljäs taso on aikuisia lapsia, jotka ovat joko naimisissa ja / tai eivät enää asu vanhempiensa tai yhden vanhempiensa kanssa tai jotka eivät enää ole yleiskoulussa. Tämä aikuisten lasten erottelu on seurausta uudesta lainsäädännöstä. Nämä lapset kuuluvat myös tähän luokkaan, jos he ovat vammaisia.
Lastenlapset kuuluvat viidenteen luokkaan, vanhemmat kuudenteen ja sukulaiset seitsemänteen nousevaan riviin. Toissijaisesti elatusapuvaatimuksen esittäjä tulee peliin vasta, kun etuoikeuden saajan vaatimukset täyttyvät kokonaan.

5. Vaatimuksen alkaminen ja päättyminen
Lapsen elatusapuvaatimus alkaa lapsen syntymästä ja kestää yleensä elämän loppuun saakka, vaikka tapaukset, joissa vanhempi lapsi tarvitsee elatusapua ja lapsen elävät vanhemmat ovat varmasti erittäin harvinaisia. Siksi normaali tapaus on, että lapsen oikeus elatusapuun vanhenee, kun hän on suorittanut oppisopimuskoulutuksen, koska lapsi voi sitten itse ansaita elantonsa. Ylläpitovelvollisuus ulottuu kustannuksiin, jotka aiheutuvat ammatin riittävästä aiemmasta koulutuksesta. Annettavan koulutuksen taso riippuu lapsen lahjakkuudesta ja kyvyistä, esiintymishalukkuudesta ja lapsen huomattavista taipumuksista. Periaatteessa vanhempien on tarjottava vain riittävä ammatillinen koulutus. Sinua ei tarvitse maksaa ylläpidosta toisen tai uuden koulutusaseman saamiseksi. Koulutuslapsilla on velvollisuus suorittaa koulutus vakavasti ja käydä se läpi nopeasti. Opiskelijan on noudatettava koulutusohjelmaansa liittyvää opetussuunnitelmaa. Vanhempien ei tarvitse rahoittaa kiertelevää tutkimusta. Tämä ei tarkoita, että vähimmäisopiskelijakso on ratkaiseva opiskeluaikana. Vakavasti suoritettua tutkimusta voidaan kuitenkin pyytää käytettävissä olevien opetussuunnitelmien perusteella. Jos tohtori suorittaa opintojakson, ei yleensä ole oikeutta ylläpitoon. Liittovaltion koulutusrahoituslain mukainen enimmäisrahoitusjakso antaa säännöllisiä tietoja ajankohdasta, jonka kuluessa oppisopimuskoulutuksen on määrä päättyä. Yksi ainoa tentin läpäisemättömyys, mukaan lukien välitesti, ei johtaa välittömästi ylläpidon menettämiseen, ellei ole muita olosuhteita, jotka puhuvat valitun koulutuksen sopimattomuudesta. Jos opiskelija ei kuitenkaan läpäise kahdesti opiskeluoikeuden menettämisen yhteydessä, tämä on erilainen. Poikkeuksellisesti pitkäaikainen harjoittelu voi olla vaaratonta, esim. sitten, jos vanhemmat eivät ole täyttäneet velvollisuuttaan maksaa täysi elatusapu, niin että lapsen on tehtävä sivutoimintaa. Tämä pätee myös, jos viivästyksen syynä oli sairaus tai tutkimusahdistus. Voit myöntää kahden – enintään kolmen lukukauden koeajat opintosi aikana.

6. Kesto
Jos lapsi ei suorita aluksi oppisopimuskoulutusta (esimerkiksi koska hän ei halua tai koska hänelle annetaan ammattitaidoton työ houkuttelevampana työpaikkana tai jotain vastaavaa), herää kysymys, kuinka kauan lapsi voi vaatia vanhemmilta elatusapua oppisopimuskoulutuksen rahoittamiseen. Koulutusoikeus ei ole ajallisesti rajoittamaton. Myöskään absoluuttista ikärajaa ei ole. OLG Stuttgart ei nähnyt syytä kieltää oppisopimuskoulutusta koskevaa elatusapua, joka alkoi, kun koulun lopettamisen ja opiskelun välillä oli viiden vuoden viive. Lapsen aiemmalla koulutuskurssilla on kuitenkin oltava ymmärrettäviä syitä elatusapuvaatimuksen vahvistamiseksi.
Jos lapsella on halu aloittaa toinen tai toinen koulutus oppisopimuskoulutuksen päätyttyä ja jos hän vaatii myös elatusapua tälle koulutusjaksolle, tällainen vaatimus on olemassa vain poikkeuksellisesti. Jos riittävää ammatillista koulutusta myönnettiin, vanhemmat täyttivät periaatteessa velvollisuutensa. Sinun ei tarvitse maksaa lisähuoltoa. Tästä perussäännöstä on kuitenkin seuraavia poikkeuksia, jos

  • ammattia ei voida harjoittaa terveyssyistä tai muista ennakoimattomista syistä, lapsi on työnnetty väärään koulutukseen,
  • koulutus saatiin päätökseen vain vanhempien pyynnöstä,
  • ensimmäinen koulutus perustui lapsen kykyjen selkeään virhearviointiin,
  • jatkokoulutusta voidaan pitää epäilemättä pelkkänä jatkokoulutuksena kapeassa tosiasiallisessa ja ajallisessa yhteydessä edelliseen koulutuspolkuun.

BGH erotti ns. Abitur- / opetus- / opinto-tapaukset ja tapaukset, joissa keskimmäiselle kypsyydelle seurasi oppisopimuskoulutus, sitten tekninen korkeakoulu ja sitten tekninen korkeakoulu.
BGH olettaa, että lukion suorittaneiden vanhempien on yleensä myös odotettava lapselta yliopistokoulutusta. Sitä vastoin keskiasteen tai ylemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneen lapsen ei voida ennustaa, eikä voida olettaa, että käytännön koulutus johtaa keskiasteen koulutukseen tai opiskeluun. Tämän perusteella pääteltiin, että joku, joka suorittaa lukion ja suorittaa oppisopimuskoulutuksen ja vasta sitten päättää opiskella, voi periaatteessa pyytää ylläpitoa, kun taas toisen asteen tai toisen asteen tutkinnon suorittaneelle ei voida enää rahoittaa teknistä korkeakoulua tai ammattikorkeakoulua oppisopimuskoulutuksen jälkeen..
Tosiasiallisen yhteyden on kuitenkin oltava tiivis. Tämä on esim. pankkisopimuskoulutuksen ja sitä seuraavan lakitutkinnon kanssa.

7. Lasten työttömyys
Yleensä alaikäisillä ja aikuisilla ei ole velvollisuutta työskennellä niin kauan kuin he ovat koulussa tai ammatillisessa koulutuksessa. Jos lapset saavat kuitenkin edelleen tuloja lomatyöstä tai osa-aikaisesta työstä lomien aikana, lasten ei tarvitse laskea tämän toiminnan tuloja elatusapuvaatimukseen, koska ne ovat kohtuuttoman toiminnan tuloja. Tällaiset työllisyystulot on otettava huomioon vain poikkeustapauksissa, jos ne eivät ole vain vähäisiä tai satunnaisia ​​tuloja ja ovat niin korkeita, että ne esimerkiksi ylittää paljon opiskelijalle annettavan runsas korvauksen.
Jos alaikäinen tai aikuinen lapsi ei enää käy koulussa ja / tai jos työtä ei ole mahdollista kouluttaa, ylläpitoa ei yleensä tarvita. Tällöin voidaan huomauttaa (alaikäisen lapsen tapauksessa nuorten työsuojelulain rajoituksista), että se kattaa oman elatusapu työllisyyden kautta. Kouluopetuksen päättymisen ja täydennyskoulutuksen (oppisopimuskoulutuksen tai opiskelun) aloittamisen välillä lapselle on annettava noin kolme kuukautta, jonka aikana ei ole velvollisuutta työskennellä, vaikka elatusapua voidaan kuitenkin tehdä. Sen jälkeen lapsen on oltava hänen puolestaan oma toimeentulo hoito, jopa yksinkertaiset tehtävät ovat kohtuullisia.
Tulot, jotka lapsi saa varoista (kuten vuokratuotot tai korkotulot), otetaan kuitenkin aina huomioon..
Sosiaalituki ja lasten ennakkomaksut eivät vähennä lapsen tarpeita. Ne ovat elatusapuvaatimuksen alaisia.
BAföG on kuitenkin laskettava tuloksi, vaikka se myönnettäisiin lainalla.
Työttömyyskorvaus ja asumistuki voidaan ottaa huomioon.

8. Lisääntynyt huoltovelvoite
Vanhemmat ovat yleensä velvollisia alaikäisille ja täysi-ikäisille lapsille, joilla on Saksan siviililain (BGB) 1603 §: n 2 momentin 2 kohdan mukaan etuoikeus, käyttämään kaikkia käytettävissä olevia keinoja yhtäläisesti omaan toimeentuloonsa. Vanhemmilla on lisääntynyt elatusvelvollisuus. Ainakin vähimmäishuolto on varmistettava. Tarvittaessa on myös tehtävä ylitöitä tai suoritettava sivutoiminta. Ei-ammattimaista tai heikosti koulutettua toimintaa voidaan myös odottaa. Jos elatusapuvelvollinen ei saa tuloja, jotka takaavat vähimmäishoidon, hänen on asetettava ikään kuin hän ei olisi ryhtynyt suorituskykyä heikentäviin toimiin. Sitten hänen on laskettava tulot, jotka hänellä olisi ollut, jos hän olisi toiminut oikein.
Lisääntynyt velvoite koskee kuitenkin vain alaikäisiä ja täysi-ikäisiä lapsia, joilla on 1603 §: n 2 momentissa tarkoitettu etuoikeus. Ellei tätä oikeutta ole, ts. Aikuinen lapsi ei ole enää yleisessä koulunkäynnissä eikä asu vanhemman kanssa, yllä olevia periaatteita ei sovelleta. Ylläpidosta vastuussa olevan henkilön ei tarvitse tehdä mitään ostoksia, jotka ovat pakollisen liiallisen paljastamisen alaisia, ja hän voi myös vaatia asianmukaista vähennysoikeutta 1 150,00 euroa. Alaikäisiin verrattuna työntekijän omavastuun vähennys on 950,00 euroa työllisyyden, 770,00 euroa työllisyyden ulkopuolella.

9. Yhteenveto lapsen elatusapuvaatimuksen erityispiirteistä
a.) Etuoikeutettu aikuinen lapsi
Näihin etuoikeutettuihin lapsiin sovelletaan edellä mainitussa asetuksessa samoja työsuhteen velvoitteita ja periaatteita kuin alaikäisiin. Näin ei ole muiden aikuisten lasten tapauksessa. Tämä tarkoittaa, että vanhemmilla on sopiva suuri vähennyskelpoisuus. Täysikäisten ei-etuoikeutettujen aikuisten tapauksessa täysipainoisuuden lisäksi ei tarvita toissijaista työtä.
Lastenhoito ei ole enää aikuisen lapsen velkaa. Molempien vanhempien on maksettava käteisvarojen ylläpito, mikäli he kykenevät. Alaikäisten ja etuoikeutettujen aikuisten lasten tasa-arvo BGB: n 1603 §: n 2 momentin 2 lauseen mukaisesti ei muuta tätä.
Aikuisella lapsella on velvollisuus suorittaa ja suorittaa oppisopimus nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Jos se ei enää ole koulutuksessa, koska se on lopettanut tai lopettanut sen, sen on suoritettava kaikenlainen työ, mukaan lukien aputyöt.
Kun etsitään työtä oppisopimuskoulutuksen suorittamisen jälkeen tai kouluopetuksen päättymisen ja oppisopimuskoulutuksen tai opiskeluajan välillä, vähintään kolmen kuukauden aikuiselle lapselle on annettava suuntautumisvaihe. Alaikäisen elatusapua säätelevää elatusapua sovelletaan edelleen lapsen täyttyessä. Ellei sitä ole rajoitettu ajoissa alusta alkaen.
18-vuotiaiden täyttyminen vaikuttaa ylläpitolaskelmiin 18 kuukauden päättymiskuukauden 1. päivästä. Se ei riipu syntymäpäivästä. Tämä johdetaan BGB: n 1612 (3) lauseesta 2.
Laskettaessa aikuisten elatusapua, lapsilisä on jaettava tasan. Vaikka kysymystä siitä, miten lapsilisä olisi jaettava vanhempien kesken, ei säännelty lailla ennen 1. heinäkuuta 1998, lasten elatuslaissa säädettiin nyt BGB: n 1612 b §: ään oikeudellinen asetus, joka kuitenkin noudattaa aiempaa oikeuskäytäntöä. Tämän asetuksen mukaan puolet lapselle aiheutuvasta etuudesta on vähennettävä. Lainsäätäjä on tarkoituksellisesti ja nimenomaisesti muotoillut: "lapselle maksettava etuus". Hän ei enää halua tehdä samaa useiden yhteislasten kanssa kuin aiemmin, jonka mukaan kaikista lapsista maksettu kokonaistuki on laskettu yhteen ja jaettu yhteisten lasten lukumäärällä, ja vanhempien kesken on jaettu sama summa jokaisesta lapsesta. Uudella oikeudellisella asetuksella halutaan pikemminkin jakaa lapselle maksettava erityisetuus lapsille.
On jo pitkään ollut kiistanalainen, kuinka valtion lapsilisä lasketaan aikuiselle lapselle. Lapsilisä, kuten kaikki koulutuslisät, jotka ansaitaan sen jälkeen, kun työstä aiheutuvat lisävaatimukset on vähennetty, on hyvitettävä täysimääräisesti aikuiselle tarpeen vähentämiseksi. BGH päätti tästä 26. lokakuuta 2005 antamallaan tuomiolla. Tämä päättää oikeudellisen riidan siitä, kuinka lapsilisä korvataan, jos vain yksi vanhemmista ylläpitää aikuista lasta. Aikaisemman oikeuskäytännön mukaan lapsen etuus hyvitettiin vain näissä tapauksissa vain osittain.
Uuden BGH-oikeuskäytännön mukaan siinä tapauksessa, että vain toinen vanhemmista on tehokasta ja tarjoaa rahallista tukea, lapsilisää ei jaeta enää tasan. Lapsilisää on pikemminkin pidettävä lasten omina tuloina täysi-ikäisten lasten tapauksessa.

b.) Elämän tarpeiden ja tarpeiden arviointi
Kuten alaikäisetkin lapset, myös lapsen elatusapuvaatimus kattaa koko elämän tarpeen (majoitus, ateriat, vaatteet, taskuraha, koulutus jne.). Ylläpito lasketaan Düsseldorfin taulukon mukaan. Lasten, jotka ovat saavuttaneet 18 vuotta ja asuvat yhden vanhemman kanssa, se lasketaan neljännen ikäryhmän mukaan. Opiskelijoille, jotka eivät asu vanhemman kanssa, se on yleensä 670,00 euroa.
Jos aikuinen lapsi asuu omassa kotitaloudessaan ilman opiskelua (ts. On vielä opiskelija tai on koulutuksessa), 670,00 € on yleensä sopiva elatusapu.
Mielipiteet kuitenkin eroavat siitä, missä määrin mahdollinen koulutuskorvaus lasketaan ylläpidon piiriin. Ammatilliset kulut voidaan vähentää etukäteen. Düsseldorfin taulukon kommenttien mukaan lapselle, joka asuu vanhempiensa tai vanhempiensa taloudessa, myönnetään 90,00 euroa lisäkoulutukseen liittyviä kuluja. Näin on joskus myös lapsen kanssa, jolla on oma kotitalous.

c.) Vastuun jakautuminen
Molemmat vanhemmat ovat velvollisia maksamaan lapselle käteisrahaa riippumatta siitä, asuuko aikuinen lapsi yhden vanhemman kanssa kotitaloudessa ja vanhempi tosiasiallisesti huolimatta siitä. Tämä koskee myös etuoikeutettuja aikuisia lapsia. Jos vain yksi vanhemmista kykenee, he kantavat täyden ylläpitotaakan. Tarjoaako tehoton vanhempi hoitopalveluja, esimerkiksi antamalla lapselle tarjoaa huoneen, suorittaa pyykinpesu ja vastaavat, tämä ei vähennä käteisestä vastaavan henkilön maksettavan ylläpidon määrää.
Jos aikuisella lapsella on omat tulonsa ja vain yksi vanhemmista pystyy siihen, korvauksen määrää, jota voidaan korvata, ei vähennetä kokonaan rahatuesta. Jos toinen kyvyttömämpi vanhempi tarjoaa edelleen lastenhoitopalveluja, jotka yleensä rajoittuvat asumisen ja kotitaloustoimien myöntämiseen, koulutuslisä on myös laskettava lastenhoitotukiin tämän lastenhoitopalvelun rahallisen arvon mukaisesti.
Lastenhoidon ja käteisvarojen ylläpidon välillä ei kuitenkaan enää ole vastaavuutta, joten koulutuskorvaus, jonka kiintiö on 2/5 – 3/5 käteishoidosta vastuussa olevan henkilön hyväksi, on otettava huomioon (ainakin OLG Düsseldorf FamRZ 1997, sivu 1106).
Laskettaessa kummankin vanhemman osuutta maksettavasta rahatuesta on ensin määritettävä vanhempien tukikelpoiset tulot. Jos vain yksi vanhemmista kykenee, koska vain hänellä on tuloja, jotka ovat suuremmat kuin asianmukainen vähennyskelpoinen 1 150,00 euroa, hänen on maksettava yksinomaan käteisvaroista. Jos molemmat vanhemmat ovat kykeneviä, elatusvaateen määrä on ensin laskettava edellä esitettyjen lausumien mukaisesti. Molempien vanhempien nettotulot on määritettävä, jotta elatusapua voidaan laskea ollenkaan. Lapsen elatusapua jaettaessa vanhempien kesken voidaan laskea nettotulot. Ensinnäkin siitä vähennetään asianmukainen vähennyskelpoinen määrä 1 150,00 euroa. Elatusvaateet lasketaan sitten seuraavasti:
Tämän lapsen jäljellä olevat tarpeet (vähennettynä ansaitut henkilökohtaiset tulot ja työstä aiheutuvat kulut ja vähennettynä lapsilisä) kerrotaan tuloilla, jotka lasketaan jokaiselle vanhemmalle yllä olevan laskentamenetelmän mukaisesti, ja jaetaan sitten kummankin vanhemman kokonaistuloilla. Joten esimerkiksi opiskelevan lapsen tarpeet ovat 670,00 euroa ja isän tulot 2 400,00 euroa ja äidin tulot 1 400,00 euroa ottaen huomioon asianmukainen vähennyskelpoisuus, kummallakin vanhemmalla on jäljellä olevat isänsä tulot 1 250,00 euroa ja 250,00 euroa äidille. Lapsilisäksi vahvistetaan 184,00 euroa tarpeiden kattamiseksi, joten jos lapsella ei ole enempää tuloja, avoin tarve on 486,00 euroa. Seuraavat ylläpitomaksut johtavat sitten:
Äidin on maksettava 81,00 euroa (= 486,00 x 250 euroa: 1 500,00 euroa), isän 405,00 euroa (= 486,00 x x 1 250,00: 1 500,00 euroa)..

d.) Elatusvaateiden järjestys
Muiden ihmisten elatusapuoikeuksilla voi olla merkittävä vaikutus aikuisen elatusapuvaatimuksiin, jos nämä muut ovat etusijalla aikuiseen nähden. Alaikäisten ja etuoikeutettujen täysi-ikäisten lasten elatusvaateet ja elatusvelvollisen entisen tai nykyisen puolison elatusvaateet ovat etusijalla. Aikuisella lapsella on oikeus elatusapuun vain, jos ensisijaisen edunsaajan vaatimus on täysin tyydytetty. Tämä alainen koskee myös fyysisesti ja henkisesti vammaista aikuista lasta.
Ainoat ratkaisevat tekijät ovat lapsen ikä ja kysymys siitä, onko hänellä etuoikeutettu etuus BGB: n 1603 §: n 2 momentin virkkeessä tarkoitetulla tavalla.

e.) Elatusvaateiden menettäminen
BGB: n 1611 §: n mukaan aikuisen lapsen elatusapu voidaan peruuttaa kokonaan tai osittain. BGB: n 1603 §: n 2 momentin 2 kohdan mukaan etuoikeutettujen täysi-ikäisten lasten ja muiden lasten välillä ei pitäisi tehdä eroa..
Yksi kolmesta alla luetellusta tilanteesta on täytynyt toteuttaa:
Joko lapsen on täytynyt joutua moraalisen vian tarpeeseen tai hänen on jätettävä törkeästi huomiotta oma huoltovelvoitteensa nyt huollettavana olevaan nähden, tai hänen on oltava tahallisesti syyllinen vakaviin väärinkäytöksiin elatusapuun oikeutta tai huollettavana olevan henkilön lähisukulaista kohtaan. Oikeudellinen seuraus on, että elatusapuvelvollisen on maksettava elatusapuun vain omaa pääomaa vastaava määrä. Elatusvelvoite voidaan kuitenkin myös kokonaan jättää pois.
Kaikissa kolmessa tapauksessa kaikki olosuhteet on punnittava kattavasti. On myös otettava huomioon vanhemman oma käyttäytyminen.
BGH on sitä mieltä, että lapsen kieltäytyminen ottamasta yhteyttä lapseen ei johda tahalliseen vakaviin väärinkäytöksiin.

LIITTYVÄT ASIAT

0
Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: