Yhä useammilla lapsilla diagnosoidaan autismi. Monien sanotaan kärsivän erityisesti Aspergerin oireyhtymästä. Miksi lukumäärät kasvavat, mitkä oireet ilmaantuvat ja mitkä hoidot auttavat
Autistisilla lapsilla on yleensä vaikea jakaa muiden tunteita
Heillä on yleensä vaikea löytää ystäviä, he haluavat olla yksin, he ovat kiinnostuneempia teknisistä asioista kuin ihmisistä: Autistiset ihmiset valitettavasti kärsivät sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestinnän häiriöistä sekä jäykästä käytöksestä. Lapsille diagnosoidaan yhä enemmän tietty taudin muoto, Aspergerin autismi. Miksi niin? Ja milloin lapsi on vain yksinäinen, kun on autistinen?
"Kuten monien tautien kohdalla, yksittäiset autismin oireet jakautuvat normaalisti väestön keskuudessa", sanoo professori Fritz Poustka, autismin tutkija ja entinen johtaja lapsuuden ja nuoruuden psykiatrian ja psykoterapian klinikasta Frankfurtin yliopistollisessa sairaalassa. "Hoitoa vaatii kuitenkin vain häiriö, jos asianomainen henkilö ei pysty selviämään siitä ollenkaan päivittäisessä elämässä."
Muita autismin merkkejä ovat:
- Autistiset ihmiset välttävät silmien ja kehon kosketusta.
- Jopa pienet poikkeamat arkielämästä voivat järkyttää sinua.
- He toistavat aina samat liikkeet ja sanat.
- Autistiset ihmiset eivät usein kuuntele omia nimiään ja jättävät ihmisten äänet mieluummin kuin äänet.
- Pelatessaan he eivät voi teeskennellä – ts. Heillä on vaikea tehdä roolipelejä.
- Jo pieninä lapsina he eivät osoita asioihin eivätkä yritä kiinnittää samanaikaisesti heidän mukanaan olevan huomion heihin.
- He eivät anna muiden tunteiden tartuttaa heitä – esimerkiksi silloin, kun kaikki ovat onnellisia heistä syntymäpäivänään.
Tulevaisuudessa jako vakavuusasteisiin
Nämä oireet voivat esiintyä eri vaikeusasteissa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut yhtenäistä luokitusta. Ainoa ero tehtiin eri muotojen välillä – tärkeimpiä ovat varhaislapsuuden autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Varhaislapsuuden autismi alkaa yleensä kolmen ensimmäisen elämän vuoden aikana, ja siihen liittyy merkittäviä kehitysviiveitä, erityisesti kielellisiä. Hän liittyy usein henkiseen haitoon.
Ei kieltäytymistä kielellisessä tai kognitiivisessa kehityksessä muodostuvat yleensä Aspergerin autismin kanssa. Ne, joita asia koskee, ovat älykkäitä keskimäärin yli keskimääräistä. Molemmissa muodoissa, jotka kuuluvat ns. Syvällisiin kehityshäiriöihin, voi esiintyä haittavaikutuksia. Yleisimmät ovat pelot, etenkin sosiaaliset fobiat, ja keskittymishäiriöt ovat melkein yhtä yleisiä. At henkisesti vammaiset epilepsiaa esiintyy usein.
Käytännössä jakautuminen kahteen muotoon ei enää ole riittävä. "Asperger-nimeä ei sen vuoksi enää ole tulevaisuudessa", sanoo Poustka. "Uudessa luokituksessa tätä kutsutaan nyt autismispektrihäiriöksi. Tämä kattaa kaikki autismin muodot." Sen sijaan olisi tehtävä ero eri vakavuusasteiden välillä.
Yhä useammat lapset kärsivät?
Poustka ei näe ongelmaa, että Aspergerin diagnoosit ovat lisääntyneet jo jonkin aikaa. Hänen selitys: 1970-luvulle asti vain varhaislapsuuden autismi tunnettiin kliinisenä kuvana. Tuolloin neljä tuli viisi Autistisia ihmisiä 10 000 ihmiseen. Aspergerin autismi löydettiin englanninkielisessä maailmassa 1980-luvulla, jolloin tapausten määrä kasvoi. Lisäksi diagnoosivaihtoehdot paranivat. Sillä välin tapausten lukumäärä on noussut yhdestä 1,5 prosenttiin. "Tämä on myönteistä niille, joita asia koskee", sanoo Poustka. "Aikaisemmin heitä pidettiin usein skitsofreenisinä eikä heille annettu riittävää hoitoa."
Diagnostisia menetelmiä kehitetään jatkuvasti
Hienostuneet diagnoosityökalut antavat mahdollisuuden tunnistaa häiriön merkit aiemmin ja aikaisemmin. "Autismi voidaan kuitenkin diagnosoida vain hyvin harvoin alle kahden ja puolen vuoden aikana", sanoo Poustka. "Se ilmenee yleensä selvästi viiden vuoden iässä." Silloinkin sitä ei kuitenkaan aina tunnisteta välittömästi. Diagnoosiin johtavat usein vain koulun poikkeavuudet. Merkkejä ovat yleensä heikentynyt kielen kehitys ja ongelmat suhteissa muihin lapsiin. "Valitettavasti monet lääkärit eivät tunnista oireita, koska he eivät ole vielä riittävän herkistyneitä", sanoo Poustka. "Tämä paranee hitaasti, mutta haluamme edistää varhaista diagnosointia entistä enemmän." Nyt on olemassa myös tutkimusvälineitä, jotka mahdollistavat parannetun varhaisen diagnoosin, esimerkiksi moduuli pienille lapsille autististen häiriöiden diagnostiikan havainnointiasteikolla – 2 (ADOS 2), joka voi tarjota vahvoja viitteitä autismispektrin häiriöön lapsille 12. elinkuukaudesta alkaen..
Harjoittele jokapäiväisiä tilanteita käyttäytymishoidolla
Autismille ei ole huumehoitoa. Lääkäri voi määrätä lääkkeitä vain joihinkin liitännäissairauksiin, kuten ahdistukseen tai epilepsiaan. Muutoin käyttäytymisterapia auttaa: Erityisissä harjoituksissa osallistujat kouluttavat esimerkiksi kuinka parhaiten ottaa yhteyttä ja olla yhteydessä muihin ihmisiin, kuinka heidän tulisi käyttäytyä ryhmissä ja mikä on sosiaalisesti tarkoituksenmukaista.
"Saat kuvan siitä, että ihmissuhteiden tunteet ovat olemassa, mutta ne kehittyvät hitaasti ja vaikeasti", sanoo Poustka. "Autistisilla ihmisillä on myötätuntoisuus muiden kanssa äärettömän kauan." Varsinkin kun useita ihmisiä puhuu keskenään, asianomaisten henkilöiden on vaikea ymmärtää ryhmän mielialaa, ja siksi heillä on huono käsitys siitä, mikä käyttäytyminen on tarkoituksenmukaista. Siksi he myös kouluttavat tulkitsemaan ilmeitä. "Usein näyttää siltä, että se on luettu", sanoo Poustka. "Mutta he paranevat ajan myötä."
Eri organisaatiot tarjoavat kursseja autististen lasten vanhemmille. Esimerkki ovat Autism Germany e.V: n autismiterapiakeskukset. Sairausvakuutusyhtiöt eivät yleensä maksa kursseista. "Tavoitteenamme on myös, että päiväkodeissa on koulutettuja esimiehiä, jotka voivat tarvittaessa tukea asianomaisia lapsia yksilöllisesti", sanoo Poustka. "Lapset voivat sitten normaalisti viettää loppuajan ryhmässä."
Syyt ovat geeneissä
Mutta miten häiriö syntyy?? "Vanhemmat luvut viittaavat siihen, että noin 90 prosenttia tapauksista periytyy. Näistä kymmenen prosenttia on uusia geenimutaatioita", sanoo Poustka. Molemmissa tapauksissa on "" yksinoikeudella autismin geeni ei – monet eri geenit ovat vuorovaikutuksessa aiheuttaen sairauden. Viimeaikaisissa kaksoistutkimuksissa oletetaan olevan jonkin verran heikompi geneettinen syy: Ympäristötekijät – sekä biologiset että sosiaaliset – voivat myös vaikuttaa taudin kehitykseen.
Tauti vaikuttaa myös autistisen henkilön sisaruksiin todennäköisyydellä jopa kymmenen prosenttia. Terveiden sisarusten lapsilla ei tällöin enää ole suurempaa riskiä. Jos autismi esiintyy yhdessä henkisen vamman kanssa, sen periminen liittyy myös vastaavan vamman perintöön. Poustkan mukaan ei kuitenkaan voida määrittää, kuinka suuri parin riski saada pari autistinen lapsi..
LIITTYVÄT ASIAT
-
Mitkä huonekasvit ovat myrkyllisiä? Vauva ja perhe
Ne eivät ole vain kauniita, vaan joskus myös myrkyllisiä tai piikkisiä: huonekasvit. Mitä vanhempien tulisi ottaa huomioon valittaessa lastaan…
-
Mitä tehdä, jos lapseni kokoo? Vauva ja perhe
Jos lapsi on yli kuusi vuotta vanhempi ja hänen puhevuutensa keskeytyy huomattavan usein, asiantuntijat puhuvat myrskyisästä. Kuinka lapset ja vanhemmat oppivat…
-
Lapsi kuorsaa – mitä tehdä? Vauva ja perhe
Ei vain aikuiset kuorsatavat. Jopa pienet lapset voivat nähdä kuin maailman mestarit. Mikä on takana – ja milloin siitä tulee vaarallisia, että vanhemmat…
-
Entä jos lapsi ei halua mennä päivähoitoon? Vauva ja perhe
Eilen lapsi meni onnellisena päiväkotiin tai päiväkodiin, tänään on mielenosoitusta ja pauhaa. Mikä sen takana on? Tänään: peukalo alas siitä…