Musikaali: Dirk Schattner (kirja ja tekstit) ja Mario Stork (musiikki)
Lukeminen / esitys: 16.11.2017 Thomaskirchessa, Rothenburgsort
Maailman ensi-ilta: 30. kesäkuuta 2018 / ennakkoesitys opiskelijoille: 29. kesäkuuta 2018
St. Thomasin kirkko, Rothenburgsort
26. marraskuuta 2019, piirikoulu Bergedorf
8. toukokuuta 2019, Alsterdorf-säätiö, kansallissosialismista vapautumisen päivän muistoksi.
CD-levy musiikin kappaleista on tarkoitus julkaista vuoden 2020 alkupuolella.
Anna, opiskelija: Merle Hoch
(Disneyn tarzan, sokeri, hiukset)
Andreas, opiskelija: André Haedicke
(Addams-perhe, koko monta, Spamalot, Der Schuh des Manitu)
Frieda: Michaela Schober
(Rebecca, vampyyritanssi, Luther)
Herma, Andreasin äiti: Annika Bruhns
(Elisabeth, Mamma Mia, en ole koskaan käynyt New Yorkissa)
Siegfried, Andrea isä: Georg Münzel
(Dortmund-teatteri, Nürnbergin osavaltion teatteri, Thalia-teatteri jne.)
Eva, sairaanhoitaja: Laura Saleh
(Hiukset / Volkstheater Rostock)
Musiikki ja musiikkisuunta: Mario Stork
(Vapauden laulu, Friedelinds Wahnfried, missä rakkaus on)
Teksti: Dirk Schattner
(Gleichenin kreivi, Friedelinds Wahnfried)
Ohjaaja Agnes Oberauer
(Thalia-teatteri Hampuri, teatteri Celle)
Sarjakuvio ja puvut: Julia Bührle-Nowikowa
(Elbphilharmonie, Kampnagel)
Skycradle GbR: n, Wieckhorst, tuotanto & Schattner yhteistyössä St. Thomasin kirkon kanssa. Hanketta tuetaan Hampurin Mitte Mitte -rahasto ja Hampurin piirikunnan edustajat-keskus Rothenburgsortin piirineuvoston sijoitusrahaston kautta. Kiitämme Cargill Texturizing Solutions Deutschland GmbH: n ystävällisestä ja anteliaasta tuesta & Co.KG, vapaammattiyhdistysten eG: n, Elisabeth Kleber -säätiön ja HAMBURG WASSERin rakennusosuuskunta | HAMBURGIN ENERGIA.
Julkaisu Hamburg Journal -lehden ensi-iltaan 30. kesäkuuta 2018
Kuvia mekkoharjoituksesta 29. kesäkuuta 2018 – Valokuvat: Felix Amsel
Kuvia esityksestä 16. marraskuuta 2018 Hampurissa, Rothemburgsort
Musikaali perustuu todellisiin tapahtumiin, mutta ihmiset ja konkreettinen juoni ovat fiktio. Kyse on lasten murhasta Rothenburgsortin sairaalassa osana kansallissosialistien hallinnassa olevan periytyvien ja sukupuolielimiin liittyvien vakavien kärsimysten tieteellistä arviointia käsittelevän “Reich-komitean” toimintaa. Musiikkiteatterimme avulla kerromme mahdollisuuksista, näytämme fantasioita surmattujen, meiltä varastettujen tarinoista, jäljitämme tapahtumia valtakunnasta “mitä ei ollut” ja “olisi voinut olla siellä”.
Tarinan keskipiste on Rothenburgsortissa sijaitseva bunkkeri, jossa lapset pidetään pommiyön aikana 27. heinäkuuta – 28. heinäkuuta 1943. Asema-sisko Evaa tukee seitsemänvuotias Anna rauhoittaen lapsia. Anna ei ole oikeasti sairas, hän on juuttunut sairaalaan, kunnes adoptioprosessin vastuut on selvitetty. Äiti on luovuttanut hänet adoptioon, hän ei halua sijaisvanhempiensa takaisin.
Eva kertoo lapsille sadun pienestä tytöstä, joka mielikuvituksensa avulla muuttaa sängyn veneeksi. Tämä unelma tulee todellisuudeksi Annan mielikuvituksessa ja hän näkee elämänsä veneen kantavan joen peilissä.
Bunkkerin kohtausten perusteella useat aikamatkat alkavat elämäkerrassa vuoden 1944 jälkeen. Frieda, Annan äiti, yrittää löytää tyttärensä uudelleen vuoden 1955 jälkeen. Herman ja Siegfriedin poika Andreas tietää vähän myöhemmin siskonsa Marin ja hänen kuolemansa. Kummankin lapsen sanotaan kuolleen lastensairaalassa.
Andreas täyttää vahingossa opiskelija Annaan, he rakastavat ja Anna auttaa Andreata parantamaan katkenneita suhteita vanhempiinsa, joita hän syyttää sisarensa kuolemasta. Hän löytää itselleen aiheen tarinoista lasten murhista, joihin hän on intohimoisesti sitoutunut.
Anna ja Frieda tapaavat ensimmäistä kertaa omalla tutkimuksellaan eutanasiasta. Eva yrittää puhua Friedan kanssa melkein samanaikaisesti ja yrittää pyytää anteeksi toimista, jotka hän on sallinut Rothenburgsortissa. Vain Anna-niminen lapsi pelasti hänet. Friedan (ja katsojan) kanssa ajatus asettuu: Anna voisi olla kadonnut tytär.
Annan luennossa Frieda syöksyi palkintokorokkeelle ja huutaa syyllisen omatuntonsa maailmaan. Teatteri pysähtyy. Keksitetyn tarinan näyttelijät muistavat sen taustan, johon se perustuu.
Kaikki päähenkilöt tapaavat luentosalissa. Annan on riistettävä Frieda petolliselta toiveelta onnelliseksi lopuksi, josta hän unelmoi. Hän ei ole kadonnut tytär. Elämä ei kirjoita niin onnellisia päitä. Jäljellä on toivoa maailmalle, jossa ihmiset kohtelevat toisiaan siten, että jotain onnellista loppua ei enää tarvita.
LIITTYVÄT ASIAT
-
Napsauta näyttääksesi yksityiskohdat. Tommy rakastaa Wendyä, mutta hänellä on silmät vain Tommyn herkälle ystävälle Grantille. Joten Tommy tekee keskisuunnitelman,…
-
Vauvat ja musiikki – musiikkikurssit vauvoille – taaperoille
Äiti-kalenterikurssit äiti-vauvalle Mitä tehdä huonoilla sääillä? Vauvakokoukset ja vanhempien ja lasten kahvilat Wienissä Vauvat ja musiikki – musiikkikurssit vauvoille…
-
Lasten sairaala Weißenseessä – vain pila
Weißenseen entinen lastensairaala on rappeutumassa. Valitettavasti tämä ei ole mitään uutta. Muutamassa viikossa kaupunki aloittaa oikeudenkäynnin, alueen…
-
Kuinka tärkeä musiikki on lapsille? Vauva ja perhe
Lapset, jotka laulavat, tanssivat tai vain kokeilevat ääniä, hyötyvät siitä elämän ajan. Kuinka vanhemmat tuovat pienet lähemmäksi musiikkimaailmaa…