Home » Avuliaisuus

Geist von kreuth – Baijerin historiallinen sanakirja

Avuliaisuus

Kreuthin henki

Käännös "Kreuthin henki" on Kreutherin erottelupäätöksen puhekieli. Se viittaa poliittisiin motiiveihin ja tapahtumiin, jotka tapahtuivat 18./19. CSU-Landesgruppe muutti marraskuussa 1976 pitämässään suljetussa kokouksessa Wildbad Kreuthissa (Miesbachin alue) lopettaakseen ryhmittymän CDU: n kanssa Saksan Bundestagissa ja muodostavan itsenäisen ryhmän 8. Saksan liittopäivään. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin erottelupäätös kumottiin CDU: n ja CSU: n yhteisellä sopimuksella, ja molemmat osapuolet palasivat ryhmäryhmäänsä.

sisältö

Kreutherin erotuspäätöslauselma 18./19. Marraskuu 1976

Heidän suljetussa kokouksessaan 18./19. Marraskuussa 1976 Wildbad Kreuthissa (Miesbachin alue) päätti Saksan liittopäivän CSU-valtioryhmä lopettaa ryhmän Saksan liittopäivien kristillisdemokraattisen liiton (CDU) kanssa ja perustaa itsenäisen ryhmän Saksan kahdeksanteen liittopäivään. Päätös hyväksyttiin äänin 30 puolesta, 18 vastaan ​​ja yksi pidättyi äänestämästä, ja sitä pidettiin yleensä tapana perinteisesti vaikeassa liitossa CDU: n ja kristillisen sosiaalisen liiton (CSU) välillä. Nykyinen syy yksipuoliseen erottelupäätökseen oli 3. lokakuuta 1976 pidettyjen yleisten vaalien tulos ja seuraukset. Yleisvaaleissa Baijerin CSU voitti 60,0% äänistä ja siten 10,6% unionin kokonaistuloksesta (48, 6%) saanto. CSU oli saavuttanut pitkäaikaisen menestystarinansa korkeimman huipun vuonna 1976 ja pystyi ylittämään CDU: n potentiaalin. Vaikka CDU oli parantanut vaalitulostaan ​​35,2 prosentista 38,0 prosenttiin ja molemmat unionin puolueet, joilla oli yhteensä 243 paikkaa, pystyivät liittymään muodostamaan Bundestagin vahvimman parlamentin ryhmän, sosiaalidemokraalisella koalitiossa oli mahdollisuus kymmenen paikan enemmistöllä. jatka hallintaa.

CDU: n liittohallituksen reaktio ja vetäytyminen – marras-joulukuussa 1976

CDU: n liittovaltion pääjohtaja reagoi 29. marraskuuta 1976 ultimaatin kanssa. Hän kehotti CSU: n johtoa palauttamaan ryhmän Saksan kahdeksannen Bundestagin perustamiskokouksen päivään saakka, sillä muuten CDU näkeisi itsensä pakko perustaa CDU: n kansallinen yhdistys Baijeriin. CDM: n tulevan parlamentaarisen ryhmän puheenjohtajana 1. joulukuuta 1976 järjestetyn Helmut Kohlin (CDU, 1930-2017, Rheinland-Pfalzin pääministeri 1969–1976, liittokansleri 1982–1998) ultimaatti ja demonstratiiviset vaalit eivät epäonnistuneet. CSU: n johto alkoi miettiä ja kääntää suuntaa. Baijerissa erottelupäätös, etenkin Franconin ja Swabian CSU-tukikohdassa, aiheutti kaunaa ja ristiriitaa. Kolme CSU: n piiriliittoa vaativat erityisen puoluekokouksen koollekutsumista, koska pelättiin, että Kreutherin päätös ja CDU: n alueellisen yhdistyksen perustaminen saattaisivat vahingoittaa vakavasti Baijerin enemmistöä ja hallitsevaa puolueta sekä koko unionia. CSU: n johdon toiminta-alueen rajat tulivat näkyviin. 9. joulukuuta 1976 tuli käännös. Franz Josef Strauss (CSU, 1915-1988, pääministeri 1978-1988) tarjosi uusia keskusteluja CSU: n aluekomitean ja sisarpuolueen CSU: n alueellisen ryhmän yhteisen kokouksen jälkeen. Erottamispäätöstä ei peruuteta, mutta "uusien ehdotusten kautta" ollut päällekkäin. 12. joulukuuta 1976 osapuolten neuvottelukomissiot sopivat jatkavansa CDU / CSU-ryhmän yhteisöä uusien sopimusten perusteella. Laajoissa kirjallisissa sopimuksissa CSU ehdotti jo vuonna 1972 tarkoitettuja uusia konfliktien ratkaisumenetelmiä "poliittinen pariteetti" molemmat osapuolet. CSU vahvisti sopimusjärjestelyillä institutionaalisen kaksoisroolinsa itsenäisenä valtionhallinnon osapuolena, jolla on erityinen liittovaltion luonne, ja vahvisti vaikutusvaltaansa "liittovaltion osapuoli" ryhmittymässä. Se avasi sopimuksilla samanaikaisesti Straussin kanslerin ehdokkaan liittovaltion vaalikampanjassa vuonna 1980.

CSU: n kysyntä "poliittinen pariteetti" ryhmittymässä

Jo vuoden 1972 liittovaltion vaalien jälkeen unionille, CSU: n johto oli syyttänyt sisarpuoluetta olematta taistelleet riittävän tiukasti sosiaalidemokraattista liittoa ja sen politiikkaa vastaan ​​ja tuhonnut vaalivoiton sulkemalla pois Saksan politiikan ja väärän sopeuttamiskosmetiikan. CDU: n johtajat syyttivät vuonna 1976 pidettyjen yleisten vaalien jälkeen CSU: ta vain vastakkainasettelun perusteella päinvastaisesta kuin mitä olisi pitänyt saavuttaa.

Jo sen jälkeen, kun CSU: n kansallisesta ryhmästä oli kuultu vuoden 1972 yleiset vaalit, ryhmittymän hajoamista ei voida sulkea pois. Richard Stücklen (CSU, 1916-2002, Saksan liittotasavallan presidentti 1979–1983), silloinen CSU-Landesgruppen puheenjohtaja, oli ilmoittanut tätä varten 1. joulukuuta 1972 Augsburger Allgemeinessa: "Kahden oikeudellisesti riippumattoman puolueen yhdistäminen yhdeksi parlamentaariseksi ryhmäksi on todellakin jotain epätavallista. Kumpikaan yhteisistä säätiöistä ja parhaan mahdollisen yhteistyön tahdosta eivät tee ryhmäyhteisöstä pakollista vaatimusta. Mahdollisia ovat myös muut organisaatiomuodot, jotka voivat taata optimaalisen yhteisen työn. Tietyissä olosuhteissa yhteisen asian organisatorinen erottaminen voi olla jopa hyödyllisempää kuin yhtenäisyyden ylläpitäminen. Yhteinen ryhmä on. ei periaatteellinen kysymys, vaan yksinomaan poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kysymys".

Tämän seurauksena CSU-Landesgruppe oli jo määritellyt Bundestagin vaalien jälkeen vuonna 1972 ryhmäliitonsa CDU: n kanssa ja "Molempien osapuolten yhtäläiset oikeudet", vaikka "täydellisen keskinäisen yhteisvastuun hengessä", kirjoitetaan kirjallisesti. 1970-luvun historiassa oli siis kiinteä kohta strategisissa ja taktisissa kysymyksissä, kuinka korvata vuodesta 1969 lähtien vallannut sosiaalidemokraattinen koalitio ja saada takaisin hallituksen valta. CSU-valtioryhmä halusi laajentaa toiminta-alaaan erottelupäätöksellä Bundestagissa ja vahvistaa vaikutusvaltaansa sisarpuolueessa. Vetovoima oli valtioneuvoston puheenjohtaja ja liittovaltion poliitikko Strauss, jotka seisoivat CDU: n nimitetyn parlamenttiryhmän puheenjohtajan Helmut Kohlin kanssa erittäin henkilökohtaisesti värikkäissä kilpailusuhteissa. CSU: n pieni puoluekongressi oli 7. kesäkuuta 1975 päättänyt ylivoimaisesti, "että puolueen puheenjohtaja Strauss on sopivin persoonallisuus. Liittovaltion politiikan määrittely ja suunnittelu" oli. Kohlilla oli siis CSU-leimalla vain unionin toiseksi paras kansleriehdokas, vuoden 1976 liittovaltion vaalikampanjan on johdettava – oikeudenmenetykseen, jolla oli vaikutusta Kreutherin päätöslauselmaan ja sitä seuraaviin sisarpuolueiden neuvotteluihin..

CSU: n institutionaalinen ja poliittinen kaksoisrooli – puoluehistorian historia

Saksan liittotasavallan perustamisesta lähtien CSU: n poliittinen ja poliittinen vaikutusvalta Saksan liittotasavallassa on suurelta osin seurausta sen institutionaalisesta ja poliittisesta kaksoisroolista itsenäisenä Baijerin osavaltiona, jolla on erityiset valtuudet "liittovaltion merkki" tuloksiin. Jälkimmäinen ilmeni erityisesti CSU-valtioryhmän institutionalisoinnista Saksan liittopäivissä. Vuodesta 1949 lähtien se oli kuulunut CSU-Landesgruppen parlamentaarisiin ja organisaatioon liittyviin perusperiaatteisiin, jotta sitä ei pidetä CDU / CSU: n parlamentaarisen ryhmän luovuttamattomana osana vaan Baijerin riippumattomana parlamentin edustajana Bonnissa. Baijerin pitkästä valtiollisesta perinteestä CSU, joka 1960 – luvulla "syntynyt" Baijerin enemmistö ja hallitseva puolue olivat nousseet. Historiallisesti perusteltu Baijerin osavaltion väite yhteispäätösmenettelystä ja yhteisluonnosta Saksan ja Euroopan politiikalle myönnettiin ja haettiin tältä näkökulmalta historiallista suunnittelumandaattia, vaatimus myös välineellisesti. CSU: n johto oli alusta alkaen pidättänyt oikeuden päättää itsenäisesti työn jatkamisesta ryhmäyhteisössä kunkin vaalikauden alussa. Kuitenkin tiukka noudattaminen aluekartellin, jonka mukaan CDU ja CSU "eivät saa kilpailla keskenään missään osavaltiossa". Vuoteen 1976 saakka ei kuitenkaan ollut tehty muodollista päätöstä tosiasiallisesta alueellisesta kartellista. Organisaation rajan noudattamisesta oli tullut vuoden 1946/47 jälkeen, kun käytettiin kiihkeitä väitteitä suunnitellun "Empire Union" ja Berliinin valtakunnan toimisto, kun otetaan huomioon asianomaisen poliittisen osapuolen keskinäisen kunnioituksen myötä tapahtuva kehitys "alueellisen suvereniteetin" tulos. Ainoaan CDU: n ja CSU: n välillä 12 päivänä joulukuuta 1976 tehdyissä sopimuksissa alueellinen kartelli asetettiin sopimukseen: "Molemmat unionin jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että tätä [valtakunnallista vaatimusta] käytetään toisen unionin osapuolen aikaisemman maantieteellisen luokituksen mukaan." CDU: n uhkia ei siis ollut saatavana perustamaan kansallista yhdistystä Baijeriin.

Jännitteet "osuuskuntien kilpailu"

CSU-valtioryhmä osallistui Saksan liittopäiviin heidän omaksumisensa jälkeen Saksassa "osuuskuntien kilpailu" CDU: lla keskeinen poliittinen ja strateginen asema. Erityinen institutionaalinen rakenne tarjosi CSU: n alueelliselle ryhmälle välineen poliittisesti ohjelmoitavissa peruskysymyksissä, poliittisen kurssin kysymyksissä ja tietyillä poliittisilla aloilla "tahallinen" ja "kuriton" rajata ja, kuten sitä kutsuttiin CSU: n johdon kielellä, "erityisiä Baijerin aksentteja" laittaa. Tätä sovellettiin 1960- ja 1970-luvuilla ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Saksaan.

CSU: n erityisasemaan luodut jännitteet CSU: n ja CDU: n välillä olivat rasittaneet toistuvasti jo ennen Kreutherin erottelupäätöstä. Puolueiden autonomia, voitolliset vaalimenestykset Baijerissa ja parlamentin erityisasema antoivat entiselle osavaltion puheenjohtajalle ja liittovaltion poliitikolle Straußille ja hänen kollegoilleen mahdollisuuden toistuvasti päättää määritellessään ja muotoilemalla liittovaltion politiikkaa uuvuttaville hyökkäyksille molemmille unionin puolueille. Tähän oli kuulunut myös simulaatiopelejä ja uhkia, yksi Länsi-Saksan tasolla "Neljäs osapuoli" löytää tai tukea. Kreutherin päätöslauselma oli terävin keino sellaisten hyökkäysten sarjassa, jota käytettiin myöhemmin muissa poliittisissa yhdistelmissä toisen kerran. "Kreuthin henki" Joissakin CSU: n korkeimpien johtoryhmien retorisessa teroituksessa ja laaja-alaisissa suunnittelupeleissä se jatkui kuitenkin suurten poliittisten muutosten aikaan Euroopassa ja Saksassa.

Ei toista Kreuthia

Kahden Saksan valtion yhdistymisen myötä puoluepoliittisen valtapelin puiteolosuhteet ovat muuttuneet vuodesta 1990/1991. Uudet painot ja parametrit vaikuttivat erityisesti CSU: han. CDU hävisi "poliittinen pariteetti" CDU: n uusi koko saksalainen paino ohitti käytännössä. "liittovaltion osapuoli" Saksan liittoneuvostossa, liittovaltion parlamentissa ja liittovaltion edustajakokouksessa käydyn uuden saksalaisen aritmeetian jälkeen CSU: n oli hyväksyttävä painonpudotukset. Kotimaassaan Baijerissa hän kohtasi myrskyisät ajat. Vaikka CSU säilytti institutionaalisen ja poliittisen erityisasemansa Berliinissä, toisessa Kreuther-päätöksessä ei olisi ollut poliittista valtaa. Lisäerotuspäätös olisi vahingoittanut häntä vakavasti, jopa hänen kotimaassaan Baijerissa. "Kreuthin henki" on jo kauan sitten tullut historialliseksi chimeraksi. CSU: n ja CDU: n välisessä jännitteessä häntä kutsutaan vain muistoksi. Molemmat unionin puolueet ovat oppineet, että vain ryhmäyhteisössä ne voivat hyötyä molempien osapuolten organisatorisesti, poliittisesti ja sisällöltään.

kirjallisuus

  • Gerhard Hopp / Martin Sebaldt / Benjamin Zeitler, CSU. Kansanpuolueen rakennemuutos, nykyaikaistaminen ja haasteet, Wiesbaden 2010.
  • Andreas Kießling, CSU. Voiman ylläpitäminen ja uusiminen, Wiesbaden 2004.
  • Alf Mintzel, Kreuthin jälkeinen ryhmä: Kehityksen loppu ?, julkaisussa: Eduskunnan kysymysten lehti 1/1977, 58-76.
  • Alf Mintzel, Baijerin kristillinen sosiaaliliitto, julkaisussa: Alf Mintzel / Heinrich Oberreuter (toim.), Puolueet Saksan liittotasavallassa (Poliittisen koulutuksen liittovaltion viraston sarja 282), Bonn, 2. painos 1992, 217–265.
  • Alf Mintzel, CSU: n hegemonia Baijerissa. Strategia ja menestys, voittaja ja häviäjä, Passau 1998.
  • Alf Mintzel, CSU: n historia. Katsaus Opladeniin 1977.
  • Günter Müchler, CDU / CSU. Vaikea liitto, München 1976.
  • Thomas Schlemmer, lähtö, kriisi ja uudistuminen. Kristitty sosiaalinen liitto 1945 – 1955, München 1998.

Ulkoiset linkit

Kreutherin erottelukyky, Kreuther Geist, neljäs puolue

Suositeltu viittaus

Alf Mintzel, Geist von Kreuth, julkaistu 05.11.2012; julkaisussa: Baijerin historiallinen sanakirja, URL: (14.11.2019)

Related Posts

0
Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: