Daniel | 21. lokakuuta 2014 | Ei kommentteja
Ajatus siitä, että lapsilla on oikeus suojattuun tilaan mahdollisimman pitkään voidakseen kehittyä vapaasti ja heidän tarpeidensa mukaan, on ajatus, joka on ollut olemassa vain suhteellisen lyhyen ajan ja joka tulee myös länsimaista. Tähän päivään mennessä lasten elinolot ovat hyvin erilaisia, riippuen heidän kulttuuristaan, jossa he elävät, mutta ennen kaikkea myös kotimaansa tai heidän vanhempiensa taloudellisesta tilanteesta.
Peruskonsepti, joka on aina määrittänyt lasten elämän ja heidän olosuhteet, on ajatus, että lapset edustavat vaurautta, koska he voivat myötävaikuttaa perheen ylläpitämiseen mahdollisimman nopeasti ja myöhemmin aikuisina vanhojen vanhempiensa selviytymiseen. Vanhusten ja terveydenhuollon myötä teollisuusmaissa lasten määrä perheessä laski edelleen, joten lasten olemassaololla perheessä ei enää ole merkittäviä taloudellisia syitä. Lasten tilanne on kuitenkin monilla muilla maailman alueilla, etenkin Afrikassa tai Aasian osissa, edelleen taloudellinen tekijä perhesuunnittelussa, eikä “lapsuudesta” voida puhua monissa osissa länsimaata. Lapset elävät. Uskontoon kuuluminen on myös määrittelevä tekijä elämässä, jonka monien lasten, etenkin tyttöjen, on elää. On maita, joissa henkivakuutus on joka tapauksessa taattu, ja muissa maissa, joissa a korkea Eräällä väkivallan tasolla on myös merkittävä vaikutus lasten elämään. Lasten elämässä ympäri maailmaa ratkaiseva on mahdollisuus saada asianmukainen koulutus, joka taataan kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Aasian ja Etelä-Amerikan maissa on valtavia eroja.
Länsi-Euroopan maissa lapsilla on suurelta osin sitä, mitä monet ymmärtävät todellisella ”lapsen elämällä”. Lähes kaikilla heistä on oma lastenhuone, paljon leluja tai jopa täydellinen tietotekniikkalaite, he voivat käydä koulussa ja vanhemmat yrittävät tarjota heille tarpeeksi koulutusta turvallisen tulevaisuuden saavuttamiseksi. Tällainen turvallinen elämäntilanne on erityisen ilmeinen Länsi-Euroopan maissa. Tällä tavalla Tanskassa lapset voivat nukkua mukavasti ja valmistautua tulevaa päivää varten. Heitä kannustetaan iän mukaan ja he voivat harjoittaa kykyjään vastaavaa toimintaa. Heillä on paljon aikaa pelata ja tavata ystäviensä kanssa. Mutta jopa näissä maissa rikkaiden ja köyhien välillä on suuri ero, jokaisen lapsen erityistilanteessa on suuri ero. Yhden vanhemman lapsilla on myös suurempi riski elää vaikeissa olosuhteissa.
Jopa Itä-Euroopassa, josta on vasta äskettäin tullut osa EU: ta, lasten elinolot eivät ole kaukana helpoista. Mahdollisuutta hyvään koulutustasoon ja internetiin ei välttämättä anneta, ja vanhempien tulotaso on joissakin tapauksissa edelleen erittäin alhainen.
Yhdysvalloissa lapset elävät hyvin eri tavalla etnisen ryhmän mukaan. Joka tapauksessa kaikki käyvät koulussa ja koulujärjestelmä yrittää vastata jokaisen lapsen tarpeisiin. ”Amerikkalainen elämäntapa” määrää usein muita asioita, kuten tien kouluun. Yhdysvaltain lapset kävelevät vähemmän kouluun, koska autosta on tullut yleisin kuljetusmuoto. Monilla alueilla on koulubusseja, jotka vievät jokaisen lapsen erikseen koti poimia. Kuten kaikissa muissa erittäin teollistuneissa maissa, useimmilla lapsilla on pääsy uuteen tekniikkaan, kuten Internet ja niistä johdetut lelut ja pelit.
Lasten tilanne vähemmän kehittyneissä maissa on paljon epävarmempaa. Aasiassa, kuten Bangladeshissa, Pakistanissa tai Intiassa, monien yli 10-vuotiaiden lasten on työskenneltävä tekstiiliteollisuudessa, koska heidän työvoimansa on halvempaa ja he voivat siten auttaa perheidensä tukemisessa. Tämä tarkoittaa, että heillä on vain vähän aikaa mennä kouluun, ja he eivät voi tehdä paljon muutakin kuin oppia kirjoittamaan, lukea ja tehdä laskutoimituksia. Tämä estää näiden maiden lapsia paremmasta elämästä kuin heidän vanhempansa. Myös Etelä-Amerikassa tilanne ei ole kovin erilainen. Monissa tämän maanosan maissa huomattavan määrän lapsia on tehtävä työnsä tukemalla heitä paljon pienellä työllä, jopa nuorena. Tämä koskee yli kymmentä prosenttia lapsista. Vaikka yleinen koulutustaso nousee jatkuvasti näissä maissa, monia lapsia löytyy edelleenkin, etenkin syrjäisillä alueilla ja suurten kaupunkien köyhillä alueilla ei tai vain vaikea pääsy koulutusjärjestelmään. Katulapsien ilmiö on erityisen laajalle levinnyt täällä. Nämä ovat lapsia, jotka perheenjäsenet ovat hylänneet tai jotka ovat jättäneet heidät perheväkivallan vuoksi. Tämä ongelma on yleinen myös Venäjällä. Monet näistä lapsista yhdistyvät korvaavina perheinä hallitakseen yhdessä elämän haasteet.