Kyllästettyjen munasolujen alkioiden luovuttamisen laillinen sallittava askel menee seuraavaan tapaukseen

Kyllästettyjen munasolujen alkionluovutuksen laillinen sallittava aste menee seuraavaan tapaukseen

Kyllästettyjen munasolujen alkioiden luovuttamisen laillinen hyväksyttävyys siirretään seuraavaan tapaukseen

Dillingenin käräjäoikeus vapautti 21. maaliskuuta 2018 kolme alkionluovutusverkoston hallituksen jäsentä syytöksistä väärien lisääntymismenetelmien käytöstä.1 Tuomiossa syytetty oikeustieteilijä on edelleen vireillä..

Syyt vapauttamiseen oli se, että käräjäoikeus näki johtokunnan jäsenten keskuudessa ns. Väistämättömän lain rikkomisen (rikoslain 17 §: n 1 momentti), koska he olivat ilmoittaneet laajasti tutkittavaksi ottamisesta ennen tehtäviensä aloittamista..

Syyttäjä on nyt valittanut tuomiosta. Siksi tapauksesta neuvotellaan uudelleen käräjäoikeudessa. On melko todennäköistä, että menettely menee sitten liittovaltion tuomioistuimen valituksen alaisuuteen.

Rikosasian tausta

Alkion adoptio (johon usein viitataan alkion luovutuksena) on kylmäsäilytettyjen alkioiden siirtäminen geneettisille vanhemmille, joiden alun perin oli tarkoitus raskautua. Suurin osa Saksan lisääntymiskeskuksissa varastoiduista alkioista ei ole kuitenkaan laillistettuja alkioita, joissa solujen fuusio on jo tapahtunut, vaan ns. Pronukleot, joita kutsutaan myös impregnoiduiksi munasoluiksi tai 2-PN-soluiksi. Vaikka siittiöt ovat jo tulleet munasoluun, molempien solujen ytimet eivät ole vielä sulautuneet. Vanhempien geenimateriaali on siis edelleen erotettu, hedelmöitys lopetetaan jäädyttämällä.

Vallitsevan oikeudellisen lausunnon mukaan ytimen jatkokasvaminen tarkoituksena siirtää se toiselle naiselle on "hedelmöitys", joka on kielletty alkionsuojalain 1 §: n 1 momentin 2 momentin nojalla siirrettäväksi toiselle naiselle.2

Alkion luovuttajien verkosto aloitti toimintansa vuonna 2013 ja ilmoitti verkkosivustollaan julkisesti tarjoavan pronunculuksen. Eläkkeellä olleen lakiprofessorin Monika Frommelin kolmen sivun raportin tulisi selittää menettelyn laillisuus. Syyttäjä Augsburg aloitti tutkimukset vuonna 2014 ja nosti lopulta syytteet.

Tuomio vahvistaa: Kyllästettyjen munasolujen jatkokasvatusta ja välitystä ei voida hyväksyä

Dillingenin käräjäoikeus oli nyt yhtä mieltä vallitsevan lausunnon kanssa, että kyllästettyjen munasolujen jatkuva viljely siirtämiseksi toiselle naiselle geneettisenä äidinä on rangaistava, mutta näki vastaajissa rangaistuksellisen välttämättömän kieltovirheen. Valitettavasti joidenkin tiedotusvälineiden tuomio, joka on nyt harhaanjohtava, esitettiin ikään kuin Dillingenin käräjäoikeus olisi päättänyt vastaajat syyttää, koska impregnoitujen munien välitys on sallittua. Näin ei ole. Päätöksen mukaan hallituksen jäsenet eivät todennäköisesti sovi edelleen kyllästettyihin munasoluihin ja heidät nostetaan syytteeseen uudelleen, jolloin he eivät enää voisi vedota kieltokieltoon..

Vapauttamismenettelyn kritiikki

Ennen kaikkea tuomioistuin auttoi kolmea hallituksen jäsentä saamaan oikeudellista neuvontaa luottamalla heidän laillisen hallituksen jäsenensä kolmen sivun raporttiin ja hankkimalla myös Saksan etiikkaneuvoston asiantuntemusta. Tuomarin lainataan sanoneen, että he ovat saaneet mahdollisimman paljon oikeudellisia neuvoja ja että kaikki osapuolet ovat kertoneet, että heidän aikomuksensa on sallittu.3. Mutta tämä oletus on kyseenalainen.

Myös verkon alkionluovutuslautakunnan jäsenen, vuodesta 2011 kuuluvan oikeustieteilijän Monika Frommelin lausunnossa otetaan huomioon oikeudellisen kysymyksen tärkeys, sillä kolmella sivulla on melko lyhyt. On myös hämmästyttävää, että impregnoitujen munasolujen välityksen hyväksyttävyyttä koskevilla argumenteilla ei ole tilaa. Börgers / Fristerin vuoden 2010 vastalausetta ei edes mainita. On totta, että muiden kuin lakimiesten ei tarvitse tuntea juridisesti kiistanalaisia ​​aiheita ja he voivat luottaa lakimiesten oikeudellisiin neuvoihin. Kuitenkin, että tällaisen selkeän lausunnon saaminen menettelyn hyväksyttävyydestä niin tärkeässä ja kiistanalaisessa asiassa olisi saattanut olla epäilyttävää. Koska kukaan ei voi ennakoida oikeudellisia päätöksiä ehdottoman varmasti, vastuuseen liittyvissä oikeudellisissa lausunnoissa on yleensä rajoituksia lausuntojen turvallisuudelle.4 Vuonna 2015 Taupitz / Hermes julkaisi New Legal Weekly Magazine -lehdessä lehden, jossa asiantuntijalausunnon perusteet oli melkein purettu. 5 Asiakirjan päätelmä oli seuraava: "Lisääntymislääkärille, joka sulattaa ja kasvattaa kyllästettyä kylmäsäilytettyä munasolua tarkoituksenaan siirtää alkio naiselle, jolta muna ei ole peräisin, on joka tapauksessa huomattava rikosoikeudellisen vastuun vaara. "6 Raportti perustui luentoihin muun muassa Saksan lisääntymislääketieteen keskusten liiton (BRZ) edessä. Alkioiden luovutusverkosto jatkoi pre-alkion alkioiden toimittamista7 verkkosivuston mukaan.

Saksalainen etiikkaneuvosto ei myöskään todennut verkkoalkion luovuttamista impregnoitujen munasolujen jatkokasvatuksen ja välityksen sallittavaksi tekemiseksi. Alkioiden luovuttamista, alkioiden adoptiota ja vanhempainvastuuta koskevassa lausunnossaan, joka julkaistiin 22. maaliskuuta 2016, neuvosto katsoi, että ylijäämäalkioiden hyväksyminen oli sopusoinnussa alkioiden suojelulain kanssa, mutta että alkioita ei saisi tuottaa erityisesti jakelua varten. Kyllästettyjen munasolujen jatkokäsittely tarkoituksena implantoida ne muulle naiselle kuin geneettiselle äidille loukkaa alkion suojelua koskevaa lakia.8

Yhdistyksen luovuttajien lasten asenne alkionluovutukseen / alkion omaksumiseen

Spenderkinder-yhdistys näkee alkion adoption kriittisesti (katso yhdistyksen luovuttajien lasten kantaa alkioiden adoptioon). Tässä suhteessa olemme tyytyväisiä siihen, että syyttäjä on valittanut asiasta.

Toisin kuin usein lyhennettynä, alkioiden adoptio ei ole win-win-tilanne. Alkioiden ja kyllästettyjen munasolujen siirron tapauksessa kehittyvän lapsen on kuitenkin tehtävä paitsi jaettu äitiys, myös jakautunut isyys ja viivästynyt lisääntyminen. Tilanne on vielä vaikeampi kuin jos käytettäisiin vain vieraan vanhemman sukusoluja. Alkion adoptiossa on täydellinen rinnakkaisperhe, jolla on perimä ja vähintään yksi täysipsi sisari. Tämä on elinikäinen haaste kaikille osapuolille, joka on tunnettu perinteisen adoption alalla. Tavanomaisen adoption tapauksessa tarkistetaan myös itsenäisesti, onko lapsen hyväksyminen lapsen edun mukaista vastaanottajassa. Pelkästään verkkoalkion luovutuksen yhteydessä päättävät yhdistyksen jäsenet, joista tulee "vapautettujen" alkioiden ja kyllästettyjen munasolujen solut. Lisäksi menettely ei ole avoin, ja myöntävien vanhempien asiakirjat ovat epäselviä.9.

Lisäksi vaadimme (itsestään selvää) tosiasiaa, että lisääntymislääkärit noudattavat lakisääteisiä kieltoja eivätkä luo omia tosiasioita. Alkionsuojelulaki haluaa selvästi estää jakautuneen äitiyden kieltämällä munasolun luovutuksen, ja myös suojelemaan lasta jaetun äitiyden henkisiltä haasteilta. Orvojen alkioiden (ja EI kyllästettyjen munasolujen!) Siirron hyväksyttävyyttä pidettiin selvänä poikkeuksena. Se olisi hyväksyttävä. Verein Spenderkinder vaatii laajaa julkista keskustelua impregnoitujen munasolujen jatkuvan viljelyn ja siirron psykososiaalisista näkökohdista ja eettisestä ulottuvuudesta..

Ehkä tämä keskustelu on nyt rikollisen käsittelyn aloittama. Toivomme tälle keskustelulle, että niin syntyneiden ihmisten näkökulma havaitaan eikä etenkään lyhene.

Related Posts

Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: