Koulutus Maahanmuuttajataustaiset lapset tarvitsevat enemmän apua koulusta
Monet muuttotaustaiset opiskelijat get riittämätön tuki koulussa.
Berliini He kaikki käyvät päiväkodissa – luulet. Kuitenkin vain 84 prosenttia kolmen ja kuuden vuoden ikäisistä maahanmuuttajalapsista käy päiväkodissa – verrattuna 98 prosenttiin saksalaisista, joilla ei ole muuttotaustaa. Ero on vielä suurempi alle kolmen vuoden ikäisten keskuudessa: täällä vain joka viides käy päiväkodissa – verrattuna 40 prosenttiin muista kuin siirtolaisista.
Niiden alijäämät ovat siksi huomattavasti suuremmat, etenkin saksankielellä, ja vastaavasti vähemmän onnistunut jatkokoulutuspolku. Tämän osoittaa Saksan talouden työnantajainstituutin (IW) maahanmuuttajia koskeva tutkimus. Lähes 40 prosenttia alle viiden vuoden ikäisistä lapsista tarjoaa tämän jo – ja trendi on nousussa.
Koska erot ovat niin suuret ja kasvavat koulutuksensa aikana, kirjoittajat Christina Anger ja Wido Geis-Thönen vaativat myös enemmän rahaa etenkin niille lastentarhoille ja kouluille, jotka hoitavat suurta määrää siirtolaisia, lisää henkilökuntaa. Keskipitkällä aikavälillä tämä johtaa pätevämpiin nuoriin – talouden ja sosiaaliturvarahastojen eduksi.
Koulubudjettien on perustuttava Hampurissa jo olemassa olevaan sosiaaliseen hakemistoon. Houkutellakseen lisää hyviä opettajia ja esimiehiä keskittymään kouluihin ja päivähoitokeskuksiin ne suosittelevat “palkkioita ja opetustehtävien alennuksia”. Tätä varten politiikan olisi myös luovuttava kaikkien vanhempien maksuosuuksien poistamisesta lastentarhoissa – rahaa käytettiin paremmin muualla.
Samaan aikaan päiväkotiin pääsyn pitäisi myös olla helpompaa, IW-tutkijat vaativat: Erityisesti joissakin kaupungeissa päivähoitoprosessin hakeminen on niin monimutkaista, että vanhemmat, joilla on heikko saksan kielen taito, lykätään.
Hyvä päivähoitolaki: koalitioryhmät sopivat miljardeista päivähoidon laadun parantamisesta
Eri tutkimusten mukaan maahanmuuttajalapset ovat integroituneet hyvin peruskouluihin, ja he nauttivat koulunkäynnistä joskus keskimääräistä enemmän. Koska ne alkavat kielivaikeuksista ja myös heistä vanhemmat ovat keskimäärin heikosti koulutettuja ja voivat siksi auttaa vähemmän, he ovat keskimäärin neljännessä luokassa melkein vuosi sitten. Hampurissa, Bremenissä ja Berliinissä heidän jälkijäämänsä on paljon suurempi – myös siksi, että maahanmuuttajia on erityisen suuri määrä ja heidän lapsensa opiskelevat usein tietyissä kouluissa.
Kansainvälisesti Saksa on kaukana: suurin osa maista onnistuu huomattavasti paremmin saattamaan maahanmuuttajalapsensa muiden opiskelijoiden tasolle. Myöskään vanhempien motivaatio ei ole Saksassa: keskimäärin he jopa pyrkivät korkeamman koulutuksen tavoitteisiin lapsilleen kuin muuttoliikkeet.
IW: n mukaan perusopetuksessa tarvitaan paljon intensiivistä lukemistukea, mutta sitä tarvitaan myös lukioissa. Tunnettu ala-asteen tutkija Wilfried Bos varoitti myös, että 5. ja 6. luokka on muodostettava siitä, mikä peruskoulussa jäi – loppujen lopuksi joka viides neljäsluokkainen ei osaa lukea kunnolla. Mutta niin ei tapahdu, koska lukion opettajia ei ole koulutettu siihen, Bos sanoi. Joten pieni lukutaidottomuus – siirtolainen vai ei – “siirretään”.
Seuraavien vuosien aikana maahanmuuttajalapset ovat edelleen jälkeenjääneitä – myös siksi, että erityistukea on saatavana vain harvassa koulussa. Koulun lopussa keskimääräinen koulunkäynnin loppututkinto on paljon huonompi: Jopa neljä prosenttia Saksassa syntyneistä ei suorita valmistumista, ja osuus ei ole edes puoli yhtä suuri muualla kuin siirtolaisilla. 20 prosentilla on lukion päästötodistus, 28 prosentilla lukion todistus ja 48 prosentilla lukion todistus – 13, 29 ja 56 prosenttia muualla kuin siirtolaisilla.
Kommentti: Hyvän päivähoidon laki osoittaa koko federalismin skitsofrenian
Siksi ensi silmäyksellä vaikuttaa kohtuulliselta olettaa, että maahanmuuttajilla on yleensä oppisopimusopimus – mutta niin ei ole. 18-20-vuotiaista vain hyvä 30 prosenttia suoritti ammatillisen koulutuksen vuonna 2016 – mutta 40 prosenttia muista kuin siirtolaisista. IW: n mukaan tämä johtuu osittain heikommasta koulunkäynnin pätevyydestä, mutta myös siitä, että suuri osa lukion lopettaneista opiskelee.
Lisäksi mahdollisuudet näyttävät olevan erilaisia: liittovaltion työvoimatoimistossa rekisteröityneistä hakijoista vain 29 prosenttia teki harjoittelun vuonna 2016 – verrattuna 47 prosenttiin muista kuin siirtolaisista.
LIITTYVÄT ASIAT
-
Suolisto-ongelmat: ummetusta kärsivät lapset tarvitsevat välitöntä apua – cleankids-lehti
Lasten terveysjärjestö tarjoaa tietoa vauvojen ja pienten lasten suoliongelmista saksalaisen ravitsemusseuran mukaan > Kuinka monta kertaa…
-
Rasvaiset lapset: apua ylipainoisten, pankkishoitajien terveysvinkkien kanssa
Rasvat lapset, sairaat lapset – meidän on lopetettava eufemistisen “Se on edelleen lasten pekoni, se kasvaa edelleen.” Se on väärin ja sillä on…
-
Lapset tarvitsevat rajoja – citykirche – evang-luth-lehden
Kun nuorista tulee vanhempia, uuden maallisen ihmisen ilo vallitsee. Vanhempien on kuitenkin ensin oppittava itsensä uudessa roolissaan…
-
Luostari, katedraali ja yliopistokoulut Keskiaikaisten luostarien kohdalla pidettiin toivottavaa olla koulu sekä kirjasto ja kirjoitustyöpaja…