Lapset ovat hyvin usein sodan ja aseellisten konfliktien uhreja. He ovat usein väkivallan uhreja. Lapsotilaina he ovat useimmiten uhreja samanaikaisesti, mutta myös tekijöitä.
Yleisiä väkivallan muotoja, joita lapset kohtaavat sodassa, ovat: B.
- Lasten tappaminen tai jäljitteleminen
- Lapsisotilaiden rekrytointi ja lähettäminen
- Iskut kouluihin ja sairaaloihin
- Estä lasten humanitaarinen apu
- lapsikaappauksia
- Raiskaus ja muut vakavat seksuaaliset muodot
- Lapset todistavat väkivaltaa perheenjäseniä (vanhempia, sisaruksia) vastaan ja heidän on valvottava heidän raiskaamistaan, kiduttamista, sieppaamista tai tappamista
data
- UNICEF arvioi lapsisotilaiden lukumäärän maailmanlaajuisesti olevan noin 250 000 – 300 000. Ilmoittamattomien tapausten määrä on todennäköisesti erittäin suuri. Lapsisotilaita rekrytoidaan ja otetaan käyttöön erilaisissa konflikteissa Afrikassa (Kongo, Uganda, …), Aasiassa (Sri Lanka), Etelä-Amerikassa (esim. Huumeiden sota Kolumbiassa)..
- Useimpia lapsisotilaita eivät käytä viralliset valtiot (poikkeus on esimerkiksi Iraniin Irakin vastaisessa sodassa 1980-luvulla), vaan puolisotilaallisten sissijoukkojen toimesta..
- “Janjaweed Militias” Darfurissa / Sudanissa, Ruandan Hutu-miliisiryhmä “FDLR” (Kongo) ja Ugandan “Lord’s Resistance Army” ovat raa’impia lasten rekrytoijia.
- Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, nykyaikaiset aseet antavat lapsille mahdollisuuden tappaa yhtä hyvin kuin aikuiset
- Konflikteihin osallistuvat lapset rekrytoidaan usein 8 tai 9-vuotiaina.
- Tyttöjä käytetään hyvin usein “seksiorjina” taisteleville sotilaille, heidän on tehtävä apupalveluita. Joskus niitä käytetään myös taisteluissa.
Lapsisotilaat ja kansainvälinen humanitaarinen oikeus
- YK: n lasten oikeuksien yleissopimus (1989) kieltää alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten rekrytoinnin sotilaallisesti ja käyttämistä aseellisissa konflikteissa. (Tämä on yksi syy siihen, miksi Yhdysvallat ei ole vielä ratifioinut YK: n lapsen oikeuksien yleissopimusta); CRC: n 38 § ja vuoden 2002 lisäprotokolla ovat erityisen tärkeitä.
- Lastensotilaiden käyttöä pidetään sotarikoksena ja “rikoksena ihmisyyttä vastaan”. Kansainväliset rikostuomioistuimet (erityisesti Haagin rikostuomioistuin) saavat hänet rangaista. Ensimmäinen henkilö, joka vastasi ICC: hen lapsisotilaiden käytöstä, on Kongon sotapäällikkö Thomas Lubanga Dyilo. Viimeksi mainittu tuomitaan syylliseksi 14. maaliskuuta 2012.
Miksi lapsia rekrytoidaan??
Lasten järjestelmällisen rekrytoinnin taustalla on ”sotalogiikka” tunnustaa. Esimerkiksi:
- Lapset ovat paljon helpommin ”muovattavissa” ja epäkelpoisempia kuin aikuiset. Menetelmät, joilla henkilön tahto ja henkilöllisyys voidaan rikkoa ja “ohjelmoida uudelleen”, ovat lapsille paljon tehokkaampia.
- Lapset ovat vähemmän arvokkaita kuin aikuiset ja niitä on helpompi korvata
- Lapset eivät tarvitse palkkaa, ja ovat siksi halvempia
- Estäminen ennen tappamista on helpompaa lapsille kuin aikuisille. Heillä on vähemmän tappamista kuin aikuisilla, koska he eivät ymmärrä toimintansa laajuutta
Kuinka lapset rekrytoidaan??
Lastensotilaiden rekrytointi osoittaa erilaisia ”malleja”.
- Joskus kyliä rynnetään järjestelmällisesti ja aikuiset tapetaan. Selviytyneet lapset rekrytoidaan sotilaiksi.
- Joskus lapset ilmoittautuvat vapaaehtoisesti, koska he haluavat paeta sietämättömistä sosiaalisista ja perhesuhteista.
- Sillä välin lapsisotilaat ovat joskus myös lapsia, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet leireillä tyttöjen / nuorten naisten toimesta. Nämä lapset eivät koskaan tienneet siviilielämää.
joka seurata on elämää lapsisotilaana?
Lapsi-sotilaat ovat tekijöitä ja uhreja.
Rikoksentekijänä …
- … he osallistuvat rikoksiin, murhiin ja julmiin rituaaleihin
- … he kehittävät tehokkaita puolustusstrategioita, jotka estävät heitä pohtimasta kriittisesti oman käyttäytymisensä ongelmaa
- … Tylsää heidät henkisesti väkivaltaa vastaan ja niistä tulee ”tappajakoneita”
- … he ottavat vastaan uusien sotilaiden rekrytoinnin ja koulutuksen, käyttävät tyttöjä seksiorjina, toistavat tekijöinä, mitä he itse uhreina kokenut on (psykoanalyysi: vasta-identifiointi, tunnistaminen aggressiivisen kanssa, Tukholman oireyhtymä)
Uhrina …
- … he ovat vakavasti traumaattisia. Tietoinen ja systemaattinen traumaatisointi on usein “aivojen pesun” ja “uudelleenohjelmoinnin” ensimmäinen vaihe. Esimerkiksi lapset pakotetaan tarkkailemaan omien vanhempiensa tai siskojensa murhaa tai jopa tekemään heidät itse. Tämä johtaa ydinpersoonallisuuden ja saatujen sosiaalisten ja moraalisten rakenteiden hajoamiseen. Uusi identiteetti voidaan “siirtää” tähän psyykkiseen “rauniokenttään”.
- … niitä huumetaan usein niin, että ne ovat vaatimustenmukaisempia ja menettävät estot nopeammin / paremmin tai kestävät raakuuden paremmin
- … he loukkaantuvat tai tapettiin taisteluissa
- … He identifioituvat usein ihmisten kanssa, jotka käyttävät heitä hyväkseen ja väärinkäyttäjiä (Tukholman oireyhtymä)
- … he unohtavat säännellyn sosiaalisen elämän keskeisimmät säännöt eivätkä useinkaan enää pysty löytämään tietä takaisin siviili-elämään
- … He eivät usein tutustu siviilielämän perustaan (ei koulunkäyntiä, siviilinäkökulmaa, sosiaalisia siteitä puolisotilaallisen organisaation ulkopuolella).
Mitä tehdä? saamiset
LIITTYVÄT ASIAT
-
Sota, lapset, media, lasten asiat
Kuvat määrittävät elämämme. Näemme televisiosta kuvia sodasta ja tuhoista melkein joka päivä. Useimmilla ihmisillä ei ole koskaan ollut sotaa itse…
-
Syyrian konflikti: sota muuttaa maailmaa
Syyrian konflikti Sota muuttaa maailmaa Vapaa Syyrian armeijan sotilas seisoo tankilla. On taistellut yli viisi vuotta…
-
Lastensotilaiden sota (arkisto)
Kello on seitsemän illalla Gulussa, Pohjois-Ugandan palavassa kuumassa maakunnan pääkaupungissa. Pimeys putoaa nopeasti täällä, ei kaukana päiväntasaajasta, ja sellainen…
-
Lapset yhdessä maailmassa: sodan lapset 1
Internet-projektityö: Augsburgin Rudolf Dieselin lukion 6A-luokan verkkoloki aiheesta lapset yhdessä maailmassa Torstai, 3. maaliskuuta 2005…