Home » Lapset

Lapsilisälisä 2019 – määrä, hakemus ja enimmäistuottoraja

Lapset

Lapsilisälisä, jota virallisessa saksassa usein kutsutaan lapsilisäksi, on valtiontuen maksu pienituloisille vanhemmille. Lapsilisä tai lapsilisä otettiin käyttöön Agenda 2010: n osana 1. tammikuuta 2005 lisätoimenpiteenä Hartz IV -lakiin. Sen tarkoituksena on estää pienituloisia lapsiperheitä joutumasta työttömyysetuuteen II. Liittovaltion lapsilisälain (BKGG) 6 a §: n mukainen lapsilisä voi olla enintään 185 euroa kuukaudessa / lapsi. Lapsilisän määrää korotettiin viimeksi vuoden 2019 puolivälissä. Starke Familiengesetz korotti lapsilisälisää 15: llä 1.7.2019 alkaen, niin että enimmäismäärä nousi 170 eurosta 185 euroon lapselta kuukaudessa.

Kuka saa lapsilisälisämaksun?

Lapsilisälisä 2019 Toisin kuin lapsilisä, kaikki vanhemmat eivät saa Saksaan. Mutta kuka saa lapsilisää? Lapsilisän maksaminen liittyy periaatteessa lapsilisäoikeuteen. Jos vaatimus lapsilisää ei enää makseta. Lapsilisä maksetaan kaikille vanhemmille tulon määrästä riippumatta, mutta lapsilisä on sidottu tiettyihin tulorajoihin.

Lapsilisälisä on tarkoitettu vain pienituloisille perheille estämään heidän siirtymästä Hartz VI: ään tai työttömyyskorvaukseen II. Tästä syystä lapsilisälle on asetettu sekä tulo- että tuloraja. Vanhemmat voivat hakea lapsilisää vuonna 2019 vain, jos vanhempien bruttotulot ovat tämän alarajan ja ylemmän tulorajan välillä. Alaraja on 900 euroa vanhemmille tai 600 euroa yksinhuoltajalle. Jos bruttotulot ovat alle tämän rajan, et saa lapsilisää. Tämän seurauksena vanhemmat, jotka saavat Hartz IV: tä tai työttömyyskorvausta II, eivät voi hakea lapsilisälisää.

Enimmäistuloraja lapsilisälle

Heidän brutotulonsa ei myöskään voi ylittää enimmäistulorajaa, jotta vanhemmilla on oikeus lapsilisään. Enimmäistulorajalla ei kuitenkaan ole kiinteää arvoa, vaan se on laskettava erikseen jokaiselle perheelle. Enimmäistuottoraja lasketaan perustuen Hartz IV -tasoon ja asumistukeen, johon perheellä olisi oikeus, jos hän saisi työttömyyskorvausta II. Perheen tuloihin otetaan huomioon itsenäisten ammatinharjoittajien ja heidän huollettavanaan olevan työn tulot, korvaukset, kuten työttömyys- tai sairauspäiväraha, vanhempainraha, lastenhoitotuki, sosiaaliturvaeläkkeet, mutta myös korot ja vuokrat vuokrauksesta. Sen sijaan lapsilisää ja asumistukea ei lasketa huomioon huomioon otettaviin tuloihin. Jos haluat laskea, täyttääkö perheesi lapsilisälisän maksamisen vaatimukset, suosittelemme, että käytät lasten lisämaksutarkistusta liittovaltion perhe-, vanhus-, nais- ja nuorisoministeriön verkkosivustolla.

Lapsilisän määrä

Lapsilisä nostettiin viimeksi 1. heinäkuuta 2019. Siitä lähtien lapsilisä on ollut enintään 185 euroa kuukaudessa kutakin lasta kohti. Tämä on enimmäismäärä, jonka pienituloiset perheet voivat saada lisämaksuna. Lapsilisälisä voi myös olla pienempi vanhempien varallisuudesta ja tuloista riippuen. Jos arviointiperuste ylitetään, lapsilisä vähennetään vastaavasti ja maksetaan vain suhteessa jokaisesta lapsesta. Lapsilisää vähennetään myös, jos lapsella on omat tulonsa tai hän saa etuuksia, kuten elatusapua tai orvoeläkettä. Esimerkiksi, jos lapsen tulot ovat 60 euroa, vanhemmille maksetaan vain enimmäislisä, joka on 125 euroa..

Lähetä hakemus lapsilisälisästä perherahastolle

Lapsilisätukea ei makseta automaattisesti, mutta vanhempien on ensin haettava sitä. Lapsilisälisähakemus on jätettävä paikallisiin perherahastoihin. Lapsilisää koskeva hakemus on periaatteessa tehtävä kirjallisesti. Lapsilisälisää haettaessa vanhempien on annettava myös tietoja omista tuloistaan ​​ja varoistaan, jotta perherahasto voi tarkistaa täyttyvätkö lapsilisän tulovaatimukset. Lapsilisää maksettiin vuoden 2007 loppuun saakka enintään 36 kuukautta. Tämä määräaika poistettiin vuonna 2008. Haettaessa lapsilisälisää, on huomattava, että toisin kuin lapsilisää, lapsilisää ei voida hakea takautuvasti. Toisaalta lapsilisällä vanhemmat voivat silti hakea sitä enintään neljä vuotta.

Vinkki: Jos sinulla on lisäkysymyksiä lapsilisälisän hakemisesta, voit ottaa yhteyttä perheen sairausvakuuttajiin ilmaisella puhelinnumerolla 0800/455 55 30.

Lapsilisä vs. lasten avustus

Kaikki vanhemmat, joilla on oikeus lapsilisälisään vuonna 2019, saavat tietysti myös lapsilisää. Lapsilisä tulee sitten myös maksetaan perherahastoista yhdessä lapsilisän kanssa samana päivänä. Lapsilisä siirretään yleensä aina vanhemmalle, joka saa lapsilisää myös perherahastosta. Päinvastoin kuin lapsilisälisä, joka on sidottu tiettyyn ala- ja ylärajaan, lapsilisä maksetaan kaikille vanhemmille tulon määrästä riippumatta. Lapsilisän määrä riippuu perheen lasten lukumäärästä. Ensimmäiselle ja toiselle lapselle on maksettu 204 euron kuukausipalkkio kuukaudessa 1. heinäkuuta 2019 lähtien. Kolmannesta lapsesta vanhemmat saavat 210 euroa kuukaudessa perherahastosta. Neljännelle lapselle ja kaikille muille lapsille maksetaan jopa 235 euron kuukausikorvaus.

Vaikka lapsilisää säännellään liittovaltion lapsi-etuuksista annetulla lailla sosiaaliturvaetuuksina, lailliset lisämaksut ovat voimassa perusasiat lapsilisä verokorvauksena tuloverolaissa (EStG). Vaihtoehtona lapsilisälle vanhemmat voivat myös hyödyntää verovapaata lapsilisää tuloverolain 32 pykälän mukaisesti..

Koulutuspaketti pienituloisten perheiden tukemiseksi

Lapsilisän lisäyksenä valtio tarjoaa pienituloisille perhe-etuuksille myös ns. Koulutuspaketin, jota virallisessa saksassa kutsutaan myös “koulutus- ja osallistumisetuiksi”. Nämä edut ovat kaikkien vanhempien käytettävissä, joille perherahasto on myöntänyt lapsilisälisän. Tähän sisältyy ns. Koulutustarvikepaketti. Tämä on nimetty rahaetu, jolla tarvittavat koulumateriaalit, kuten matkalaukut, urheiluvälineet sekä kirjoitus-, aritmeettiset ja piirustusmateriaalit, ostetaan. 1. heinäkuuta 2019 alkaen osana koulutustarvikepakkausta käytettävissä olevaa määrää korotettiin 100 eurosta 150 euroon lukuvuodessa Starke Familiengesetzin seurauksena. Lisäksi pienituloisten perheiden lapsille myönnetään 15 euron kuukausibudjetti osana koulutuspakettia vuonna 2019, jota voidaan käyttää esimerkiksi osallistumaan musiikkitunteihin, jäsenyyteen urheilun, pelien, kulttuurin ja seurustelun seuroissa, voidaan käyttää museokäynteihin tai kulttuurikasvatustoimintaan. Valtio vastaa pyynnöstä myös luokkaretkien, monipäiväisten koulumatkojen ja oppimisen edistämiseen liittyvistä kustannuksista.

LIITTYVÄT ASIAT

0
Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: