Lapsilisän oikeus työttömyyteen, koulutukseen ja opiskeluun – lapsilisän maksupäivät

Lapsen 18-vuotispäivään asti vanhemmilla, jotka asuvat lapsensa kanssa tai joiden vakinainen asuinpaikka on Saksassa, on yleinen lapsilisä, ilman, että muita ehtoja on täytettävä. Mutta vanhemmilla voi edelleen olla oikeus lapsilisään lapsen 18-vuotispäivän jälkeen. Täysikäisistä lapsista maksetaan ja kuinka kauan lapsilisää maksetaan riippuen siitä, täytetäänkö jokin EStG: n 32 §: n 4 momentin vaatimuksista. Seuraavassa selitämme sinulle, mitkä vaatimukset on täytettävä, jotta vanhemmat voivat jatkaa aikuisten lapsilisää. Perherahasto tarkistaa kelpoisuusvaatimukset. Lapsilisä maksetaan yleensä kuukausittain. Lapsilisän saamiseksi koko kuukaudelle riittää, jos kelpoisuusvaatimukset täyttyvät yhtenä kuukauden päivänä.

Lapsilisäoikeus työttömyyden vuoksi

Lapsilisä voi olla voimassa yli 18-vuotiaana, jos lapsi on työttömänä. Lapsilisäedellytys työttömyyden varalle on kuitenkin se, että aikuinen lapsi on myös rekisteröity työnhakijaksi liittovaltion työvoimatoimistossa. Työnhakijaksi ilmoittautuminen on pakollista myös lapsilisään työttömyyden yhteydessä, vaikka lapsi ei kykenisi työskentelemään sairauden takia. Tämä käy ilmi Kölnin finanssituomioistuimen nykyisestä tuomiosta (FG Köln, tuomio 10. maaliskuuta 2016, Az. 1 K 560/14). Lapsilisäoikeus työttömyyden vuoksi kuitenkin päättyy, kun lapsi on täyttänyt 21 vuotta.

Lapsilisäoikeus koulutukseen ja opiskeluun

Lapsilisää voidaan hakea tutkintoon tai koulutukseen jopa pidempään kuin työttömyys. Lasten kohdalla, jotka ovat edelleen oppisopimuskoulutuksessa tai opiskelevat, oikeus lapsilisään voidaan jatkaa jopa 25 vuoteen. Lapsilisällä on myös oikeus yli 18-vuotiaisiin, jos lapsi etsii parhaillaan opiskelupaikkaa tai oppisopimuskoulutusta. Myös tässä tapauksessa yläraja on 25 vuotta. Lapsilisän maksamisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että lapsi pyrkii myös vakavasti etsimään paikkaa opiskeluun tai oppisopimuskoulutukseen. Muutoin perherahastot voivat estää lapsilisän maksamisen, kuten liittovaltion finanssituomioistuimen nykyisessä tuomiossa (BFH, 26. elokuuta annettu tuomio) 2014, XI R 14/12) näyttää. Seurauksena oli, että perherahastolla oli oikeus keskeyttää lapsilisän maksut sen jälkeen kun kantajan tytär kieltäytyi tarjoamastaan ​​opiskelupaikasta. Lisäksi lapsilisää maksetaan edelleen vanhemmille, jos lapsi on alle 25-vuotias ja on parhaillaan vapaaehtoisessa sosiaalivuodessa tai muussa tunnustetussa vapaaehtoistyössä.

Lasten etuudet toisen asteen koulutuksesta tai opinnoista

Oikeus lapsilisään oppisopimuskoulutuksen tai opinto-opintojen yhteydessä voi olla myös yli 18-vuotiaita, enintään 25 vuotta. Tässä yhteydessä on kuitenkin vielä tehtävä ero ensimmäisen asteen tai ensimmäisen asteen ja toisen asteen tai toisen asteen välillä. Uudessa oikeudellisessa tilanteessa lapsilisäoikeutta jatketaan perusopintoihin tai peruskoulutukseen riippumatta siitä, onko opiskelija myös ansiotyötä. Toisen asteen tai toisen kurssin kohdalla tilanne on erilainen. Toisen koulutuksen tai toisen asteen tapauksessa vanhempien oikeus lapsilisään päättyy, jos myös aikuinen lapsi työskentelee yli 20 tuntia viikossa. Ei ole väliä onko kyseessä itsenäinen ammatinharjoittaja vai itsenäinen ammatinharjoittaja. Poikkeusta sovelletaan vain rajatyöntekijöihin sekä oppisopimuskoulutukseen liittyviin toimiin.

Lapsilisäoikeus vammaisille lapsille

Vammaisten lasten tapauksessa lapsilisää ei voida jatkaa vain yli 18-vuotiaana, vaan myös yli 25-vuotiaana. Tämän on kuitenkin oltava pysyvä haitta, jonka seurauksena lapsi ei pysty elantonsa yksinään. Vammaisuus on osoitettava vakavasti vammaisen henkilöllisyystodistuksella. Vammaisilla lapsilla on oikeus lapsilisään vain, jos vamma tapahtui ennen kuin lapsi saavutti 25 vuoden ikän.

Kenellä on oikeus lapsilisään?

Yleinen virhe on, että lapsilla on oikeus lapsilisään itse. Näin ei yleensä ole. Oikeus lapsilisään on yleensä vanhemmilla. Biologisten vanhempien lisäksi kasvatusvanhemmilla, äitipuolisilla, adoptiovanhemmilla tai isovanhemmilla voi myös olla oikeus lapsilisään, jos he ovat sisällyttäneet lapsen, jolle hänen kotitaloudessaan maksetaan lapsilisää. Poikkeusta sovelletaan vain, jos lapsi on orpo tai hän ei tiedä vanhempiensa sijaintia. Tässä tapauksessa lapsella on oikeus lapsilisään liittovaltion lapsilisälain (BKGG) 1 §: n 2 momentin mukaan..

On myös täysin mahdollista, että vain yhdellä henkilöllä, mutta useilla ihmisillä voi olla lapsilisähakemuksia samanaikaisesti. Näin on esimerkiksi erikseen asuvien vanhempien tapauksessa. Siitä huolimatta vain yksi vanhemmista voi koskaan saada lapsilisää get. Erillisten vanhempien tapauksessa liittovaltion lapsilisälain mukaan vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu, maksetaan lapsilisä. Jos lapsi ei enää asu yhdessä vanhempiensa kanssa, vanhempi, joka saa lapselle korkeamman rahallisen tuen, saa lapsilisää.

Lasten etuuden siirtämistä koskeva hakemus

Lapsilisästä on tarkoitus hyötyä lapsille. Vanhemmilla on kuitenkin yleensä oikeus lapsilisään. Jos vanhemmat eivät kuitenkaan täytä lapsen elatusvelvoitteitaan, lapsi voi pyytää, että lapsilisä maksetaan heille eikä yhdelle vanhemmille. Tätä varten on tehtävä perherahastolle hakemus lasten etuuksien siirtämisestä tuloverolain 74 pykälän mukaisesti..

Milloin lapsilisähakemus vanhenee?

Lapsilisävaatimus vanhenee neljän vuoden kuluttua SGB I: n 45 §: n jälkeen. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat voivat hakea jälkikäteen lapsilisää enintään neljäksi vuodeksi. Lapsilisähakemusten turvaamiseksi riittää, että lapsen etuushakemus jätetään tämän neljän vuoden ajanjakson kuluessa, koska vanhentumisaikaa estetään lapsilisähakemuksella. Lapsilisä maksetaan silti edelleen neljän vuoden kuluttua.

Lähetä lapsi-etuushakemus – miten se toimii

Vaikka oikeus lapsilisään syntyykin automaattisesti lapsen syntyessä, lapsilisää ei makseta automaattisesti vanhemmille. Lapsilisää on yleensä pyydettävä perhe-etuustoimistosta. Poikkeussääntö koskee vain virkamiehiä ja virkamiehiä. Näissä ammattiryhmissä lapsilisähakemuksen käsittelystä ei vastaa perherahasto, vaan palkka- tai palkkatoimisto. Lapsilisähakemus on aina jätettävä kirjallisesti. Voit hankkia tarvittavat lomakkeet lapsilisähakemukselle perherahastosta tai ladata sen liittovaltion työvoimatoimiston verkkosivustolta. Kun lapsirahaa haetaan ensimmäistä kertaa, perherahastolle on esitettävä myös lapsen syntymätodistus. Perherahaston on täysi-ikäisten lasten osalta todistettava, että lapsilisän kelpoisuusvaatimukset täyttyvät edelleen esittämällä asianmukaiset todistukset, kuten opinto-todistus tai koulutustodistus.

Lapsilisä vaihtoehtona lapsilisän maksamiselle

Vaihtoehtona kuukausittaiseen lapsilisän maksamiseen on myös lapsilisä EStG: n 32 §: n 6 momentin mukaisesti. Jos on oikeus lapsilisään, vanhemmat voivat vaihtoehtoisesti käyttää hyväkseen lasten verohelpotusta. Nämä kaksi eivät toimi yhdessä. Vanhemmille tämä tarkoittaa, että he voivat joko saada lapsilisää joka kuukausi tai hyödyntää lapsiverokorvausta vähentääkseen veroa. Valitettavasti ei ole mahdollista sanoa, kummalla näistä vaihtoehdoista on enemmän taloudellista järkeä. Se riippuu aina yksittäisestä tapauksesta. Mutta älä huoli, verovirasto suorittaa automaattisesti suotuisan tarkastuksen selvittääkseen, onko lapsilisä vai lapsilisä parempi verovelvollisen valinta. Vuonna 2019 lapsilisä on 7 620 euroa lapselta ja lapselta molemmille vanhemmille. Määrä muodostuu seuraavasti:

  • 2 640 euroa lastenhoito-, koulutus- ja koulutustarpeisiin
  • 4 980 euroa lapsen elatusapuun

Jos vanhemmat asuvat erikseen, puolta lapsilisää maksetaan molemmille vanhemmille.

LIITTYVÄT ASIAT

Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: