Home » Lapset

Lastenhoitosairauspäiväraha – työntekijä on vapautettava työstä

Lapset

Norbert Finkenbusch

NF | 1. helmikuuta 2015 | 1 kommentti

Vakuutetut saavat sairauskorvausta lapsen sairauden vuoksi (lastenhoidon sairauspäiväraha),

  • jos lääkärintodistuksen mukaan heidän on pidettävä poissa työstä valvoakseen, hoitaakseen tai hoitaakseen samassa taloudessa asuvan ja itsevakuutetun lapsensa,
  • toinen taloudessa asuva henkilö ei voi valvoa, hoitaa tai hoitaa lasta ja
  • lapsi ei ole vielä saavuttanut 12 vuotta tai on vammainen ja riippuu avusta (katso SGB V: n 45 §: n 1 momentin 1 lause).

Tänä aikana työntekijällä on oikeus vapautukseen työstä. Samalla voi olla myös oikeus jatkaa palkanmaksua.

Oikeus lastenhoitosairauspäivärahaan on rajoitettu tapauksiin, joissa sairas lapsi, esim. B. erääntynyt

  • perhevakuutus SGB V: n 10 §: n mukaisesti,
  • orvoeläkkeen hakeminen SGB V: n 189 §: n 1 momentin mukaisesti,
  • orvoneläkkeen laskeminen 5 §: n 1 momentin 11 kohdan mukaisesti. SGB V,
  • vapaaehtoinen vakuutus 9 §: n 1 momentin 2 ja 2 kohdan mukaisesti. SGB V

on itse laillisesti vakuutettu. SGB ​​V: n 10 §: n 4 momentissa mainitut lapset luetaan myös 45 §: n 1 momentin tarkoittamiin lapsiin. SGB V (katso 45 §: n 1 momentti 2 SGB V). Sairauslomaa koskevia yleisiä säännöksiä sovelletaan lastenhoitotaudista. Tähän sisältyy myös vaatimuksen poissulkeminen (vrt. SGB V: n 44 §: n 2 momentti), ilmoitukset oikeudesta valita oikeus sairauspäivärahaan (vrt. 44 §: n 2 momentin 1 kohdan 2 alakohta, 3 SGB V) ja Vaalitariffeja koskevat säännöt (ks. SGB V: n 53 §: n 6 momentti).

Oikeus on rajoitettu lapsille, jotka eivät ole vielä saavuttaneet 12 vuotta. Kuitenkin, jos lapsi on vammainen ja riippuvainen avusta, oikeus on olemassa lapsen iästä riippumatta. Jos oikeus on rajoitettu kahdentoista vuoden ikään, oikeus päättyy myös tällä hetkellä nykyisen tilauksen aikana.

Lapset ovat vammaisia ​​ja tarvitsevat apua, jos heidän fyysinen toiminta, henkiset kyvyt tai mielenterveys poikkeavat todennäköisemmin ikälle tyypillisistä olosuhteista yli kuuden kuukauden ajan ja heidän osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan on siten heikentynyt (vrt. § 2 kohta 1 lause 1 SGB IX).

Vammaisuudet voivat olla synnynnäisiä tai hankittuja. Lakista ei käy selvästi ilmi, riippuuko oikeus sairauspäivärahaan siihen, että vammaisuus tapahtui tiettynä ajankohtana. Tästä syystä käytännössä vallitsevaa näkemystä ei voida hyväksyä siitä, että vammaisuuden on oltava tapahtunut SGB V: n 10 §: n 2 momentin 1 – 3 pykälän 2 momentissa. Pikemminkin on tärkeää, että vammainen lapsi on vakuutettu sairausvakuutusyhtiössä ja että hän asuu saman kotitalouden työntekijän kanssa.

Lapsilla on oikeus sairauspäivärahaan jokaisesta lapsesta enintään 10 työpäivää kutakin kalenterivuotta kohti. Jokainen vakuutettu vanhempi voi hakea sairauspäivärahaa samasta lapsesta enintään 10 työpäivää ottaen huomioon uusi enimmäisoikeusjakso. Jos perheessä on useita vakuutettuja lapsia, oikeudet ovat olemassa useita kertoja kalenterivuoden aikana. Kaiken kalenterivuoden aikana vakuutetun oikeus on rajoitettu 25 työpäivään.

Yksinhuoltajavanhempien osalta enimmäisoikeus lapsia kohti on kalenterivuonna 20 työpäivää tai useammalle lapselle yhteensä 50 työpäivää. Todelliset olosuhteet huomioon ottaen on tapauskohtaisesti päätettävä, voidaanko hakijavanhempaa pitää yksinhuoltajana. Vakuutettuja, jotka ovat tosiasiassa yksinhuoltaja vanhempina, pidetään myös SGB V: n 45 §: n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuina yksinhuoltajavanhemmina. Lastenhoitosairauspäivärahaa koskevan 20 työpäivän jatketun oikeuden jatkamisen osalta kyse ei silloin ole yksinomaisesta huoltajuudesta, vaan tosiasiasta, että lapsi asuu kasvatuksen aikana yksin (esim. Jos lapsi asuu periaatteessa samassa taloudessa yhden vanhemman ja vain kaikkien kanssa) kaksi viikkoa viikonloppuna toisen vanhemman kanssa. Näissä tapauksissa termiä yksinhuoltaja voi käyttää vain vanhempia, jotka

  • ovat käytännössä yksin,
  • kanssa lapsi elävät yhdessä yhdessä kotitaloudessa ja
  • pitää huolta lapsesta yksin tai yhdessä toisen kanssa (poikkeus: lapsenlapset, lapsenlapset ja kasvatuslapset).

Yksinhuoltaja voi siis olla myös yksinhuoltajavanhempi, jolla ei ole oikeutta yksinomaiseen huoltajuuteen. Jos kyseistä vanhempaa pidetään tosiasiassa yksin kasvatuksen aikana, hänellä on oikeus lastenhoitosairauspäivärahaan 20 työpäivän ajan.

Jos tila muuttuu yhteisestä huoltajuudesta yksinhuoltajahoitoon tai päinvastoin, SGB V: n 45 §: n 2 momentin mukaista lastenhoidon sairauspäivärahaa koskevaa enimmäisaikaa, joka on enintään 20 työpäivää lasta kohti (tai 50 työpäivää), ei saa ylittää..

1.1.2015 lähtien sairauspäiväraha on laskettu nettotulojen perusteella, joita ei maksettu lomalla (samanlainen kuin jatkuva maksu sairaustapauksissa). Nettopalkat määritetään bruttopalkasta siltä osin kuin vakuutusmaksut on laskettu.

  • Brutto sairauspalkka on 90% nettopalkasta.
  • Kertaluontoiset maksut otetaan huomioon, jos ne on maksettu viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana ennen vapautusta. Brutto-sairauspäiväraha on tällöin 100% menetetystä nettopalkasta kertaluonteisen korvauksen määrästä riippumatta.
  • Päivittäinen sairauspäiväraha must Älä ylitä 70% sairausvakuutuksen kalenteripäivää koskevasta enimmäismäärästä.

Lastenhoitosairauspäiväraha maksetaan päivästä, jona tämän edellytykset täyttyvät. Odotuspäiviä ei ole.

Lasten hoidon sairauspäivärahalla on rajoittamaton oikeus lapsille, jotka eivät ole vielä saavuttaneet 12 vuotta tai jotka ovat vammaisia, avun tarpeessa ja sairaudesta kärsivillä.,

  • progressiivinen – d. h. etenevä ja väistämättä huonontunut – ja on jo saavuttanut erittäin pitkälle edenneen vaiheen,
  • jossa parannus on poissuljettu ja vanhemmat tarvitsevat tai haluavat lievittävää lääketieteellistä hoitoa – ts. kipua ja kipua lievittävää hoitoa – ja
  • jonka elinajanodotteen voidaan odottaa olevan vain rajoitettu viikkojen tai muutaman kuukauden ajan.

Oikeus on yhdellä vanhemmalla riippumatta siitä, voiko toinen kotitaloudessa asuva henkilö ottaa vakavasti sairaan lapsen valvonnan, hoidon ja hoidon (vrt. SGB V: n 45 §: n 4 momentin 2 virke). Oikeutta ei ole rajoitettu ajallisesti.

Vaatimus on olemassa niin kauan kuin lääketieteen ja vakuutuslain vaatimukset täyttyvät. Käytännössä suositellaan maksamaan sairauspäivärahaa, jos lapsen odotetaan olevan enintään kuusi kuukautta. Vaatimus päättyy, kun lapsi kuolee.

Sairauspäiväraha lasketaan ja maksetaan kalenteripäivistä kuten sairauspäiväraha työkyvyttömyyden vuoksi (ks. SGB V § 47).

Vakuutetuilla työntekijöillä on oikeus vapautukseen työstä sairauskorvauksen voimassaoloaikana (vrt. SGB V: n 45 §: n 3 momentin 3 lause 1 §). Se, jatkaako työnantaja palkan maksamista tältä ajalta, riippuu työsuhteen sisällöstä.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vapautukseen riippumatta siitä, onko he vakuutettu lakisääteisestä sairausvakuutusyhtiöstä sairauskorvauksella tai ilman sitä (katso SGB V: n 45 §: n 5 momentti). Asetus kattaa myös työntekijät, joilla on sairausvakuutus yksityisen vakuutusyhtiön kanssa.

Työntekijöillä on oikeus jatkaa palkkojen maksamista edellyttäen, että heitä ei voida työskennellä suhteellisen vähäisenä ajanjaksona henkilön omasta syystä eikä syyllisyydestä (vrt. BGB: n 616 §: n 1 momentti). Enintään viiden työpäivän ajanjaksoa ei pidetä suhteellisen merkittävänä.

Yksi syy työntekijän henkilössä on sairaan lapsen valvonta, hoito tai hoito. Vaatimus voidaan sulkea pois sopimuksella (esim. Työehtosopimuksella tai työsopimuksella). Maksettua vapautusta koskeva työehtosopimus syrjäyttää vaatimukset BGB: n 616 §: n 1 momentista.

Vaihtoehtona jatkuvan maksun jättämiselle työntekijät ja työnantajat voivat sopia sairauspäivärahasta. Tämä ei ole haittaa oikeudelle sairauspäivärahalle, jos se ei ylitä sairauskorvauksen kanssa nettopalkkaa yli 50 eurolla kuukaudessa.

Harjoittelijoilla on myös oikeus palkalliselle poissaololle sairaan lapsen valvonnassa, hoidossa tai hoidossa (ks. BBiG: n 19 §: n 1 momentin 2 kohdan b alakohta. Tämä vaatimus on etusijalla BGB: n 616 §: n 1 momentin mukaiseen vaatimukseen), eikä se ole sopimussopimus voidaan sulkea pois (ks. BBiG § 25).

Vakuutettuilla työntekijöillä on oikeus palkattomaan lomaan työstä siltä ajalta, jona heillä on oikeus lastenhoitotaudin sairauspäivärahaan (vrt. SGB V: n 45 §: n 3 momentin 1 kohta). Tämä pätee myös vakavasti sairaiden lasten hoitoon (vrt. SGB V: n 45 §: n 4 momentin 3 lause 3).

Työntekijän oikeutta korvaukseen ei voida sulkea pois työehtosopimusneuvottelujen tai yksittäisten sopimusmääräysten avulla (ks. SGB V: n 45 §: n 3 momentti 3 § 3). Perustelematon vapautus voidaan korvata myöhemmällä vapautusvaatimuksella (ks. SGB V: n 45 §: n 3 momentin 2 lause 2 §).

Vakuutetut työntekijät todistavat oikeutensa lastenhoidon sairauspäivärahaan sairausvakuutusyhtiölle lääketieteellisellä todistuksella. He toteavat myös, että kotitaloudessa ei ole muuta henkilöä, joka voisi hoitaa lapsen. Oikeus vapautus työsuoritus näkyy sairausvakuutusyhtiön todistuksella, että sairauspäiväraha on maksettu.

Työnantajalla on oikeus jatkuvaan palkanlisään lisäksi sairauspäivärahaan. Sairausvakuutus ei kuitenkaan maksa maksua jatkuvan maksun ajaksi (oikeus sairauspäivärahaan keskeytetään; ks. SGB V: n 49 §: n 1 momentti 1). Työnantajan sairauspäivärahaa koskeva tuki ei ole haitallinen maksulle, jos tuki yhdessä sairauspäivärahaa ylittää nettotulot yli 50 eurolla kuukaudessa (ks. SGB IV, 23 c §: n 1 momentin virke 1)..

Oikeuden sairauspäivärahaan yhteydessä sairausvakuutusyhtiö tarkistaa myös, johtaako työsuhteen sisältö oikeuteen jatkaa maksua työnantajaa vastaan. Jos työnantaja perustelee tai kieltäytyy jatkamasta palkan maksamista, sairausvakuutusyhtiö maksaa sairauskorvauksen.

Oikeus jatkuvaan maksuun jatkuu sairausvakuutuksella, jos työnantaja kieltäytyy perusteettomasti jatkamasta maksua (katso SGB X § 115). Sairausvakuutusyhtiö voi vaatia siirretyn vaatimuksen nostamalla kanteen työtuomioistuimeen.

LIITTYVÄT ASIAT

0
Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: