Kuvat määrittävät elämämme. Näemme televisiosta kuvia sodasta ja tuhoista melkein joka päivä. Suurin osa ihmisistä ei ole koskaan kokenut sotaa aiemmin, ja siksi käyttää tiedotusvälineiden tietoa saadakseen käsityksen sodasta.
Mutta mitä tarkalleen näemme siellä? Mikä on sota ja miten se tapahtuu? Haluamme vastata näihin kysymyksiin yksityiskohtaisemmin täällä.
Mikä on sota?
Sodassa ainakin kaksi aseellista ryhmää kohtaa toisiaan. Vihollisryhmät taistelevat toisiaan aseilla, esimerkiksi kivääreillä, tankeilla tai hävittäjälentokoneilla. Yleensä kokonaiset talot, kadut ja kaupungit tuhoutuvat. Vaikka ryhmien sotilaat tosiasiallisesti taistelevatkin sodassa, kärsii erityisesti siviiliväestö. Siviiliväestö tarkoittaa ihmisiä, jotka eivät kuulu armeijaan. Aiempina vuosisatoina sota käytettiin ampuma-aseilla, kivääreillä ja tykillä. Nykyään monissa maissa on joukkotuhoaseita. Näillä aseilla voit paitsi tappaa myös ihmisiä, mutta myös tehdä koko maailman asuttamattomaksi pitkään. Kaikki toivovat kuitenkin, ettei näitä aseita käytetä koskaan sodassa, mutta valitettavasti sitä ei voida sanoa varmasti. Vuodesta 1864 lähtien on tehty kansainvälinen sopimus, ns. Geneven yleissopimukset. Tämä sopimus koostuu säännöistä siviilien suojelemiseksi sodassa.
Miksi siellä on sota?
Sota syntyy, kun esimerkiksi kahden maan edustajat eivät enää puhu keskenään riitojensa ratkaisemiseksi rauhanomaisella tavalla. Koska sodat ovat niin julmia eikä väkivalta ole ratkaisu, valtioiden tulisi aina yrittää ratkaista riita rauhanomaisesti, esimerkiksi neuvottelemalla ja kompromisseilla. Tätä kutsutaan myös diplomaattiseksi ratkaisuksi mielipide-eroihin. Sotalle on erilaisia syitä ja siksi erityyppisiä sotia. Siellä on esimerkiksi aggressio- tai puolustussotia, valloitussotia, vapautumissotia, maailmaa, uskoa tai kansalaissotia. Sisällissodassa vain yhden maan etniset ryhmät taistelevat toisiaan vastaan. Sitä vastoin kokonaiset yhteydet vihamielisten maiden välillä ovat maailmansodassa. Aikaisemmin oli kaksi maailmansotaa, joihin osallistui monia maita ympäri maailmaa, mukaan lukien Saksa. Varsinkin Saksa aloitti toisen maailmansodan.
Sota – (K) Päämäärä näkyvissä?
Nykyään on edelleen monia sotia maailmanlaajuisesti, yhteensä yli 20 maassa ympäri maailmaa. Yksi esimerkki on Syyria, jossa kaksi ryhmää on taistellut sisällissodassa maassa vuoden 2011 alusta. On myös sotia, joita on käyty lähes 50 vuotta, esimerkiksi Indonesiassa (Papuan sota). Vaikka sotia on ollut ja on edelleen monia, useimmat ovat löytäneet rauhanomaisen lopun. Väkivalta ei ole ratkaisu kiistoihin tai erimielisyyksiin. Myös monet vihamieliset ryhmät näkivät tämän ja tekivät rauhan. Saksa ja Ranska ovat esimerkkejä vihamielisyyden loppumisesta. Kaksi naapurimaata taistelivat pitkään sodissa, kunnes lopulta ystävystyivät. Nykyään Saksa ja Ranska tekevät tiivistä yhteistyötä.
Sodan seuraukset
Sotilla, riippumatta siitä, mihin niitä käydään, on aina hirvittäviä seurauksia ihmisille, ympäristölle, politiikalle ja taloudelle. Sodalla on erityisen traagisia seurauksia väestölle, koska monet ihmiset loukkaantuvat tai kuolevat, ja perheenjäsenet ja ystävät menettävät. Elläänjääneet kärsivät usein vuosikymmenien ajan kauhistuneista kokemuksista, joita ovat kuoleman pelko, nälkä, kidutus ja perheen ja ystävien menetys. Sota vaikuttaa myös kielteisesti maan talouteen. Ympäristön lisäksi tiet, teollisuuslaitokset tai voimanlähteet tuhoutuvat sodan aikana usein. Tämä uhkaa työttömyyttä ja köyhyyttä.
Lapset sotilaina
Joissakin maailman maissa aikuiset eivät käy vain sodassa, vaan myös lapset ja nuoret. Nämä alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret tunnetaan lapsisotilaina. Lapsen oikeuksien yleissopimus on vuodesta 2002 lähtien kieltänyt kansainvälisesti lapset ja nuoret taistelemasta sodassa. Kiellosta huolimatta kaikki maat eivät noudata sitä. Eri puolilla maailmaa on edelleen arviolta 250 000 lapsisotilasta. Suurin osa heistä taistelee Afrikassa, esimerkiksi Kongossa, Nepalissa ja Sudanissa. Lapsisotilaat ovat suurimmaksi osaksi orpoja (ts. Lapsia, joiden vanhemmat ovat kuolleet) tai erittäin köyhiä katulapsia. He eivät tiedä mihin mennä kurjuudessaan ja liittyä sotilasryhmiin, koska he näkevät ainoan tavan köyhyydestä. Essenin mahdollisuus houkuttelee monia vapaaehtoisesti armeijaan. Myös muut lapset vangitaan tahattomasti ja pakotetaan taistelemaan. Armeijassa lapsisotilaiden on pakko seurata vartiota, kuljettaa raskaita varusteita tai käyttää aseita tappaakseen muita ihmisiä sotien aikana. Yhtäältä nämä lapset ovat tekijöitä, koska he tappavat muita ihmisiä. Toisaalta, he ovat samalla puolustuskyvyttömiä uhreja, jotka armeijan ryhmät pakottavat tekemään julmia tekoja. Nämä lapset eivät tiedä arkielämää arkielämässä ja vapaa-aikaa ystävien kanssa. Muuten, lapsisotilaana työskentelemistä pidetään lapsityövoiman äärimmäisenä muotona, ja siksi se on vakava YK: n lapsen oikeuksien yleissopimuksen rikkomus..
Sota mediassa – vain tiedot?
Jos kytket television päälle tänään, joudut kohtaamaan sotauutisia ympäri maailmaa. Sotaraporteillaan media pyrkii pitämään ihmiset ympäri maailmaa ajan tasalla viimeisimmistä tapahtumista. Sanomalehtitoimistot ja televisioasemat kilpailevat keskenään ja taistelevat useimpien lukijoiden ja katsojien puolesta. Tästä syystä he yrittävät usein kiehtoa ihmiset niin kauan kuin mahdollista mielenkiintoisilla sotaraporteilla. Jotkut tiedotusvälineet eivät siis vain kuvaa sotaa realistisesti, vaan näyttävät sen. Esimerkiksi sodan ja vaikeiden suhteiden syyt esitetään yksinkertaistetulla tavalla, erityiset dramaattiset kuvat valitaan ja painotetaan voimakkaasti sitä, kuka on hyvä ja kuka huono. Todellisessa sodassa kuitenkin kaikki nämä suhteet ovat usein paljon monimutkaisempia. Tiedotusvälineet haluavat herättää katsojissa ja lukijoissa tunteita näiden sotakuvien avulla. Joten heidän tulisi käydä läpi viestiä olla sidottu. Samanaikaisesti vähemmän painotetaan asianmukaista raportointia. Joten sen sijaan, että raportoitaisiin konfliktin syistä ja taustasta, esimerkiksi päivittäiset kaupunkien ja heidän epätoivoisten asukkaidensa pommitukset tehdään näytölle. Lisäksi ihmiset yrittävät joskus kuvailla väkivaltaa ja kärsimyksiä vaikuttavina tai jopa kauniina, esimerkiksi kuvaamalla kaupungin tuhoamisesta auringonlaskun aikaan. Katsojana sinun pitäisi siksi aina kritisoida kriittisesti raportteja ja saada selville sotien ja konfliktien taustasta.
Riippuen siitä, kuinka itsenäisesti tietyt tiedotusvälineet (televisio, radio, sanomalehdet jne.) Toimivat, joskus ne eivät vain halua vain tiedottaa, vaan myös tukea tiettyä mielipidettä sodasta. Tässä tapauksessa voit lähettää tai tulostaa vain valittuja kuvia ja tekstejä, jotka on tarkoitettu vain välittämään katsojalle tietty tietyt näkymät asioista. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun valtion tiedotusvälineet haluavat perustella osallistumisensa sotaan. Sitten he edustavat sotaa siten, että se näyttää olevan perusteltua oman valtionsa kansalaisille.
Sota lasten uutisista
Uutisten ja sanomalehtien lisäksi on myös erityisiä lasten uutisia, jotka tarjoavat lapsille ymmärrettävää tietoa ajankohtaisista tapahtumista – mukaan lukien sota. Lastenohjelmat ottavat nuoret katsojansa vakavasti ja antavat heille sodan taustan konfliktin syyn ymmärtämiseksi. Tämä tapahtuman (kuten sodan) selitys on usein tärkeämpi lasten uutisissa kuin viestin uutinen arvo. Lasten uutiset yrittävät ottaa huomioon, että myös monet sotaraportit voivat olla pelottavia. Joten lapset eivät pääse näkemään huonoja kuvia sodasta lasten uutisissa näihin Heidän on pelättävä pitkään myöhemmin. Lisäksi hyvää lastenuutisia ei välitetä hyvästä asemasta, vaan yritetään kuvata kaikki sotaan liittyvät ongelmat – riippumatta siitä, kuka sotaan osallistuu. Usein väkivallattomat ratkaisut esitetään lasten uutisissa, ehdotuksissa käsitellä Anna väkivaltaa.
- Kuinka voit kuvitella sodan?
- Kuinka voit estää sodat? Mitä mieltä olet lapsisotilaiden käytöstä? Tuetteko tätä Saksassa??
- Tunnetko itsesi turvassa Saksassa sodasta??
- Onko vanhempasi tai isovanhempasi nähneet sotaa aiemmin??
- Kuinka sota pitäisi näyttää?
- Kuinka koet sotakuvan uutisista? Pitäisikö olla erityisiä lasten uutisia?
- Mitä tunteita tunnet ajatellessasi sotaa? Vai onko sinulla ollut omaa kokemusta sodasta??
LIITTYVÄT ASIAT
-
Lapset yhdessä maailmassa: sodan lapset 1
Internet-projektityö: Augsburgin Rudolf Dieselin lukion 6A-luokan verkkoloki aiheesta lapset yhdessä maailmassa Torstai, 3. maaliskuuta 2005…
-
Juhla! Joulu Ranskassa, lapsen suhde
Jérôme on ranskalainen ja tulee pienestä kaupungista Lyonin lähellä Ranskassa. Hän vierailee tällä hetkellä Saksassa. Adventiaamiaisella…
-
Lapset ovat hyvin usein sodan ja aseellisten konfliktien uhreja. He ovat usein väkivallan uhreja. He ovat enimmäkseen lapsisotilaita…
-
Mediasta puhuminen – vanhempien ilta päiväkodissa – aloitetoimisto kasvaa hyvin median kanssa
Lapsiperheet ovat tuloistaan riippumatta erittäin hyvin varusteltuja mediassa. Tämän osoittaa myös äskettäin julkaistu KIM-tutkimus 2016. Vanhemmat…