Avioeron aikana tai sen jälkeen oikeutta tavoittaa tai käydä pariskuntien välillä, joilla on lapsia yhdessä, on säänneltävä. Pääsyoikeudessa todetaan, että sekä vanhemmilla että lapsilla on oikeus ottaa yhteyttä toisiinsa.
Voiko entinen vaimoni kieltää oikeuden ottaa yhteyttä? Kuinka usein vierailuoikeus on ja mitä oikeuksia minulla on isänä? Voinko haastaa käyttöoikeuden? Mikä on yhteydenpito-oikeus lomien aikana? Seuraavasta artikkelista löydät kaikki vastaukset tärkeisiin kysymyksiin vierailu- ja käyttöoikeuksista.
Tärkein yhteyslaki:
-
Vierailuoikeuksien mukaan lapsella on oikeus olla tekemisissä molempien vanhempiensa kanssa, mikäli se ei vaaranna lapsen etuja. Jos pääsyoikeus evätään, vanhemmat, joita asia koskee, voivat haastaa yhteydenpito-oikeuden. Jos vanhempien vierailut ovat ongelmallisia, hoitaja voidaan järjestää tuomioistuimen pyynnöstä. Ei ole suositeltavaa kieltäytyä vierailusta ja yhteydenpidosta, jos isä ei maksa lapsitukea (katso myös lasten tuki ja huoltajuus). Elatusapuvelvollisella vanhemmalla on oikeus sanottavaan, jos huolehtiva vanhempi suunnittelee lomaa yhdessä lapsen kanssa. Vanhemmat voivat tehdä yksilöllisiä sopimuksia käyttöoikeuksien puitteissa lomien aikana. Elatusapuvelvollinen voi lähteä lomalle lapsen kanssa 2 viikkoa vuodessa.
Yhteysoikeus: oikeus käsitellä ja ottaa yhteyttä
Oikeusmaksua ei vaadita 30. kesäkuuta 2015 jälkeen jätetyistä henkilökohtaisia yhteyksiä koskevista pyynnöistä.
Sen varmistamiseksi, että vanhempi, joka alun perin kieltäytyi ottamasta yhteyttä lapsen etuihin, kokoukset pidetään valvonnassa. Jos lapsen etua vahingoitetaan, lainsäätäjä voi kuitenkin rajoittaa tapaamisoikeutta tai peruuttaa sen. Tämä voi johtua yleisistä elinoloista tai lapsiin kohdistuvasta väkivallasta.
Jos vanhempien vierailut osoittautuvat ongelmallisiksi, hoitaja voidaan järjestää tuomioistuimen pyynnöstä tai viran puolesta. Tämä koskee myös vanhempia, jotka päättävät tehdä niin yksityisen sopimuksen nojalla. Hoitaja on teknisesti sopiva, neutraali ja puolueeton henkilö, joka huolehtii lapsen vierailusta. Liittovaltion työ-, sosiaali-, terveys- ja kuluttajansuojaministeriö edistää saattajavierailuja. Lisäksi perheen oikeudellista apua voidaan käyttää “vierailuagentina”.
Yhteyslaki Itävallassa: epävirallinen tai muodollinen?
Pitäisikö niin Yhteyslaki Itävallassa epävirallinen tai muodollinen säännellä? Pohjimmiltaan tapaamisoikeudesta, jota aiemmin kutsuttiin vierailuoikeudeksi, olisi sovittava kahden vanhemman kesken.
Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin päättää asetuksesta lapsen tai vanhempien pyynnöstä. Vierailuaikoja määritettäessä tulisi vapaa-ajan ja lastenhoidon ajat ottaa huomioon niin pitkälle kuin mahdollista.
Samanaikaisesti tulee myös ottaa huomioon lapsen ikä, tarpeet ja toiveet sekä aikaisempi suhde vanhempiin. Yhteyslakilainsäädäntöä koskevat sopimukset on talletettava tuomioistuimeen tai nuorisojärjestöön.
Jos tärkeitä päivämääriä ei pidetä, tällä on yleensä seurauksia vanhemmalle, jolla ei ole ensisijaista hoitoa. Sen sijaan vanhemmalla, jolla on perushoito, on yleensä vähän tai ei lainkaan vaikutuksia.
Hyvä käytös lauseke
Kummankin vanhemman on pidättäydyttävä kaikista toimista tai käytöksistä, jotka heikentävät tai vaikeuttavat lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Oikeudellinen perusta tälle on Hyvä käytös lauseke.
Loukkauksia, lapsen yllyttämistä toiseen vanhempaan tai kielteisiä lausumia vanhemmasta on vältettävä. Jos hyvää käyttäytymistä koskevaa lauseketta ei noudateta, sillä on oikeusvaikutuksia. Yksi seuraus voisi olla vierailuoikeuden rajoittaminen tai väliaikainen peruuttaminen.
Tältä osin päätöksen perusta on aina lapsen etu. Lisäksi hoitavaa vanhempaa kannustetaan ylläpitämään yhteyksiä lapsen ja hoitamattoman vanhemman välillä. myös must hän ei vaikuta kielteisesti tähän yhteyteen ja hänen on rohkaistava sitä.
Vierailuoikeudet – Kuinka usein voin nähdä lapseni?
Mitä oikeuksia minulla on isänä ja kuinka usein lapsillani on käyttöoikeuksia? Periaatteessa vanhempien velvollisuutena on mahdollistaa yhteydenpito toisen vanhemman kanssa ja heidän on sietävä sitä. Tämä on ns. Vanhempien velvollisuus hyvään käyttäytymiseen.
Samoin ei ole suositeltavaa loukkaa toisiaan tai tehdä väärin, koska tämä ei edistä suhdetta lapseen. Avioeron jälkeen isällä ei ole vain oikeus ottaa yhteyttä lapsiinsa, vaan jopa velvollisuus siihen. Mutta kuinka usein hänellä on käyttöoikeudet?
Minimiyhteysaikaa ei ole, koska se perustuu lapsen tarpeisiin. Jos vanhempien välillä ei päästä sopimukseen tapaamisoikeudesta, tuomari suuntautuu kiinteiden vertailuarvojen mukaan..
Vastaavasti yhteydenpito lapsiin tulisi yleensä tapahtua vähintään kerran viikossa. Siksi suositellaan viikon aikana ylimääräistä yhteyspäivää 14 päivän viikonloppumatkailun kannalta. Lapsen ikä on tärkeä määritettäessä, kuinka usein käyttöoikeuksien tulisi olla.
Lakisääteiset direktiivit
Viime kädessä ei ole tarkkoja käyttöoikeuksien lailliset suuntaviivat, toisin sanoen Ei ole määritelty, kuinka usein hoitamattoman vanhemman on tapahduttava lapsi tai kuinka kauan käyntien tulisi kestää. Vanhempien tehtävänä on päättää, kuinka usein ja kuinka kauan vierailujen tulisi tapahtua. Pohjimmiltaan tämä eroaa tapauskohtaisesti ja riippuu lapsen suhteista vastaavaan vanhempaan.
Tästä huolimatta kahden viikon sääntö on vakiinnuttanut asemansa yhteiskunnassa, vaikkakin on korostettava, että tämä on vain ohje. Erityinen päätös riippuu monista yksittäisistä tekijöistä. Oikeuskäytäntö tarjoaa kuitenkin seuraavia ohjeita vanhemmille:
● Alle 2-vuotiaat lapset pitäisi nähdä huolimaton vanhempi joka 2. viikko muutaman tunnin tai päivä. Hoitotyöntekijä voi olla läsnä.
● Lapset 3 – 6 vuotta pitäisi nähdä vanhempien välittämättä koko päivän 2 viikon välein.
● Yli 6-vuotiaat lapset hänen pitäisi nähdä vanhempi, joka ei välitä viikonloppua kahden viikon välein, ja pystyä viettämään kaksi viikkoa lomaa hänen kanssaan vuosittain.
Vieraantumisen estämiseksi suositellaan kuitenkin viikoittaista yhteyttä vanhempaan, joka ei välitä. Pääsyoikeuksien tavoitteena on ylläpitää vanhempien ja lasten suhdetta.
Toisaalta säännöllinen kosketus hoitamattoman vanhemman kanssa voi lievittää hoitavaa vanhempaa. Tämän seurauksena hänet voidaan myös integroida lapsen kasvatukseen ja ottaa osa vanhempainvastuusta.
Oikeus tutustua isovanhempien ja lastenlasten välillä
Pohjimmiltaan siellä on myös Oikeus tutustua isovanhempien ja lastenlasten välillä. Tässä suhteessa on kuitenkin toissijainen prioriteetti, ja isovanhemmat voivat käyttää sitä vain, jos vanhempien ja lapsen välinen suhde ei ole heikentynyt..
Siitä huolimatta isovanhemmilla on myös oikeus hakea muutosta tuomioistuimeen tapaamisoikeudestaan. Isovanhempien lisäksi myös kolmansilla osapuolilla on oikeus henkilökohtaiseen kontaktiin, jos he ovat tärkeitä hoitajia.
Yhteysoikeus myös muille hoitajille
Lisäksi on olemassa Yhteysoikeus myös muille hoitajille, jonka prioriteetti riippuu lapsen suhteista vastaavaan hoitajaan. Jos hoitajaan liittyy läheinen suhde, asianomaisella on myös oikeus ottaa yhteyttä.
Yksittäisissä tapauksissa nämä voivat olla myös sukulaisia, jotka eivät ole sukulaisia. Tähän sisältyy esimerkiksi ristivanhempia, sukulaisia, äitipuheita, puolisonpoikia ja entisiä kumppaneita, joilla oli jo läheinen yhteys lapseen ennen erottelua. Jos lapsi on emotionaalisesti kiinni omaishoitajassaan, hänellä on käyttöoikeudet.
Kuinka usein lapsi ottaa yhteyttä vastaavaan hoitajaan erottaminen tai pitäisi olla avioero, riippuu yhteyden voimakkuudesta ennen avioeroa tai asumuseroa.
Vierailuoikeuksien toteuttaminen on käytännössä vaikeaa
Kuitenkin, se on Vierailuoikeuksien toteuttaminen on käytännössä vaikeaa, jos välittävä vanhempi ei tue yhteyttä lapseen. Siksi vierailuoikeutta ei aina ole helppo käsitellä, jos yksi vanhemmista ei noudata tehtyjä sopimuksia tai molemmat vanhemmat eivät pysty kehittämään hyväksyttävää ratkaisua.
Toinen syy tapaamisoikeuksien epäonnistumiseen voi olla hoitavan vanhemman kauna tai turhautuminen, joka haluaa estää henkilökohtaisen yhteydenpitoa lapsiin.
Seurauksena on, että huolehtiva vanhempi kieltää usein vierailuoikeuden tai luo tahallisesti vaikeat olosuhteet. Lisäksi huolehtiva vanhempi voi milloin tahansa kääntyä tuomioistuimen puoleen saadakseen yksinhuoltoa.
Tämä tekee toisesta vanhemmasta helpon kiristää ja tuntuu usein heikommassa asemassa vierailuoikeuksien suhteen. Lisäksi hoitavalla vanhemmalla on oikeus määrätä lapsen olinpaikka ja myös oikeus vierailla lomien aikana. Pahimmassa tapauksessa tämä hoitamattoman vanhemman on vaikeaa käsitellä lasta.
Estä vierailuoikeudet
Vierailuoikeudet voidaan evätä vanhemmalta vain tietyin ehdoin. Tätä varten lapsen etujen on oltava vaarassa ryhtyä oikeustoimiin. Periaatteessa vanhemman ei pitäisi tehdä sitä mielivaltaisesti ja ilman syytä Estä vierailuoikeudet, koska sillä voi muutoin olla oikeudellisia seurauksia.
On ehdottomasti suositeltavaa olla kieltämättä mielivaltaisesti isältä tapaamisoikeutta, ellei ole huolta siitä, että lapsen edut ovat vaarassa. Tämä johtuu pääasiassa tapaamisoikeudesta, joka antaa lapselle oikeuden henkilökohtaiseen kontaktiin.
Siitä huolimatta voi olla tiettyjä syitä rajoittaa tai evätä vierailuoikeuksia Itävallassa. Aina on hyvä syy kieltää täysin huolettoman vanhemman oikeus ottaa yhteyttä, jos lapsen edut ovat vaarassa..
Erityisesti halu käyttää väkivaltaa tai tietyt elinolosuhteet tekevät lapsen suojelemiseksi tarpeellisiksi nopeita toimia. Jos haluat evätä isältä vierailuoikeuden lapsesi suojelemiseksi mahdollisilta tai olemassa olevilta vaaroilta, keskustele tästä vaiheesta etukäteen oikeudellisen asiantuntijan kanssa.
Oikeus tutustua ilman elatusapua?
Isä ei maksa elatusapua. Onko hänellä edelleen käyttöoikeuksia? Älä missään tapauksessa saa evätä isältäsi tapaamisoikeutta, jos hän maksaa osittaisia maksuja, epäsäännöllisesti tai ei ollenkaan. Tällä voi olla seurauksia sinulle. Isälle ei ole ehdottomasti syytä kieltää tapaamisoikeutta. Voit lukea lisää tästä aiheesta artikkelissa “Huolto- ja tukihuolto”.
Isän tapaamisoikeus ilman huoltoa
Voidaanko tutustumisoikeus evätä, jos isä ei maksa elatusapua? Ei! Ei ole ehdottomasti suositeltavaa kieltäytyä isän tapaamisoikeudesta, jos hän ei maksa elatusapua. Voit lukea lisää tästä aiheesta artikkelissa “Huolto- ja tukihuolto”. Entä entinen huoltajuuden ulkopuolella olevan isän tapaamisoikeus?
Pääsyoikeus ei välttämättä vaadi huoltoa. Jos huoltajuus peruutetaan, tämä voi johtaa myös käyttöoikeuksien peruuttamiseen. Periaatteessa erottelulla itsellään ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta huoltoon, joka jää molemmille vanhemmille avioeron jälkeen.
Käyttöoikeus ja loma
Ylläpidosta vastuussa olevalla vanhemmalla on periaatteessa oikeus sanoa, jos vanhempi, joka ei hoita, suunnittelee lomaa yhdessä lapsen kanssa. Tältä osin välittävä vanhempi voi esittää vastalauseita ja huolenaiheitaan valitessaan lomamaata. Erityisesti, jos lapsen hyvinvointi kyseisessä maassa vaarantuu, on suositeltavaa ottaa yhteyttä perheoikeudelliseen asianajajaan Wienissä, Linzissä, Grazissa, Salzburgissa tai näissä Itävallan paikoissa..
Lisäksi lapsen passi on yleensä huoltajuuden suorittavan vanhemman hoidossa. Vanhemman, joka ei ole huolta lapsesta, on kuitenkin osana lomaa velvollisuus kuljettaa lapsen passi asianmukaisesti mukanaan. Jos useat hoitajat ovat kiinnostuneita lomasta, molemmat vanhemmat ovat aina etusijalla muihin kiinnostuneisiin nähden.
LIITTYVÄT ASIAT
-
Vierailuoikeudet avioeron jälkeen Itävallassa
Heti kun avioliitto hajoaa, oikeus vierailla avioeron jälkeen on selkeytettävä. Pohjimmiltaan lapsi ja vanhempi ovat nähneet…
-
Miriam schultzen maailmankielinen painos itävaltalaiset
Lastenkodissa ja koulussa lapset ovat yhteydessä muihin kansallisuuksiin. Löydät ystäviä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin toisesta maasta,…
-
Hiihtoloma lasten kanssa, hiihto Kärntenissä Itävallassa
Hiihtoloma pienimpien kanssa jaettuna kokemuksena hiihtokursseille nuorimmille ja omat nuoriso-ohjelmasi takaavat täydellisen…
-
Palkka: mitä päiväkodin opettaja ansaitsee Itävallassa??
Mitä päiväkodin opettaja ansaitsee? Monien vuosien ajan laissa on säädetty velvollisuudesta käydä lastenhoitolaitoksessa. Eniten…