Huono-for-hampaat-of-pelko-front-hammaslääkäri-mitä-do

Puuttuvat profylaktiset hoidot johtavat usein hammassärkyyn ahdistuneilla potilailla! (© dulezidar_) Nykyiset edustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että 80–98% länsimaisesta väestöstä tuntee ainakin hermostuneisuuden ja jännityksen tunteen hammashoidon aikana. 20% saksalaisista voidaan luokitella jopa erittäin peloiksi. Epämiellyttävä pelkon tunne lisääntyy, kun injektiota tehdään tai kun kärsivät kokevat poran kiristävän melun tai hoitohuoneiden steriilin hajun. Joskus jopa kun ajattelet tulevaa hammaslääkärin tapaamista. Usein tämä pelko johtaa nimitysten lykkäämiseen uudestaan ​​ja uudestaan ​​ja hoidon tarpeen lisääntymiseen. Alkaa tuskallinen ja pelottava noidankehä, joka asettaa potilaan ilmeisesti ylitsepääsemättömään asemaan.

Ahdistuneisuuspotilaat lykkäävät hoitoja liian kauan!

Vältävä käyttäytyminen ja pelko palauttaa hoitoa tarvitsevat hampaat johtavat viime kädessä akuuttiin kipuun, joka johtuu esimerkiksi märkivästä paiseesta, ns. “Paksusta poskista”. Koska kipulääkkeet eivät lopulta enää paranna tilannetta, kärsineet kärsivät viime kädessä hammaslääkärin vastaanotolle tai esittelivät itsensä pelastuspalveluun.

Mitä enemmän hammas on tulehtunut, sitä vähemmän tehokas paikallinen anestesia osoittaa – hoito etenee jännityksen alaisena tai on jopa kivulias ja lisää jo pelkäävän potilaan pelkoa.

Lisäksi tällaisissa hätätilanteissa on vaikeaa tai mahdotonta kehittää ihmissuhteita tai tarvittavaa luottamuksen tunnetta lääkäriin. Siksi ei ole yllättävää, että sairastunut henkilö ei aio palata hammaslääkärin vastaanotolle pian hätähoidonsa jälkeen.

Uusimmasta tekniikasta, innovatiivisista hoitomenetelmistä ja täydellisistä ennaltaehkäisytoimenpiteistä huolimatta hammashoidon pelon ja siihen liittyvän toiminnan tarpeen esiintyvyys on edelleen valtaosa väestöstä. Valitettavasti ratkaisupolkuja tarjotaan edelleen aivan liian harvoin, ja käytännöissä ei usein ole riittävästi aikaa tai osaamista käsitellä riittävästi ahdistuneita potilaita ja hänen henkilökohtaisia ​​arvosanojaan ja huolenaiheitaan.

Viimeinen keino näyttää aina olevan hoitoa yleisanestesiassa. Ahdistuneiden potilaiden täydellisestä palauttamisesta yleisanestesiassa tai sedaatiossa on tullut yksi yleisimmistä terapeuttisista käsitteistä saksalaisissa hammaslääketieteissä – psykologisesti pelottava kehitys!

Hoito anestesiassa

Hoidot yleisanestesiassa tai sedaatiossa ovat ilmeisesti trendi! (© 1031405- Dawna Martinez) Vaikka nykypäivän anestesiamenetelmiä pidetään nykyään turvallisina, tapauksia ja sivuvaikutuksia on edelleen. Potilaan terveydestä riippuen on olemassa jopa huomattavia riskejä, jotka puhuvat anestesiaa vastaan ​​ilman lääketieteellistä tarvetta.

Lisäksi tämä menetelmä on hyvin kiistanalainen psykologisissa piireissä ja sitä kritisoidaan usein. Sen sanotaan olevan sopimatonta tarjoamaan pitkäaikaista apua potilaalle.

Kokonaiskorjaus yleisanestesiassa poistaa vain väliaikaisesti potilaan hammasongelmat ja hoitaa siten vain oireita sen sijaan, että poistaisi syyn. Todellinen psyykkinen ongelma, joka vain lykätään ja jää huomaamatta. Tällaisen hoidon jälkeen monet potilaat ovat jopa vakuuttuneita siitä, että heille annetaan yleinen anestesia elämän jatkohoitoa varten.

ei tekohampaat eikä mitään täyttöjä kestä ikuisesti – varsinkin jos valvontatapaamisia ja ennaltaehkäisytilaisuuksia vältetään uudelleen – ja siten uudet viat ovat väistämättömiä. Noidankehä menee seuraavalle kierrokselle tai ongelma on “nukkunut” taas.

Mitkä ovat vaihtoehdot??

Tavoitteena on hoitaa ensin pelko ja sitten hammas. Tunnetuimpia menetelmiä ovat hypnoosimenettely ja ärsykkeen vastatekniikat lempeän keskustelun ja rentoutumisterapian merkityksessä.

Wannemullerin mukaan viisi istunto-ohjelmaa

Wannemullerin (2015) mukaan viisi istunto-ohjelmaa mahdollistaa potilaan olevan yksinkertainen, yksitellen ja erityisesti voittaa hänen pelkonsa. Wannemuller-konseptin voi toteuttaa terapeutti tai koulutettu hammaslääkäri. Potilas vapautuu peloistaan ​​ohjelman sisällä ja saapuu vasta sitten hoitotilaan ilman pelkoa ja itseluottamus.

Tämän yli 75% käyttäytymishoidon onnistumisaste viittaa siihen, että hammaslääkärien tulisi suorittaa uusi kurssi. Tulevaisuudessa heidän tulisi “laittaa potilaat nukkumaan” vähemmän ja sen sijaan käsitellä merkittävästi enemmän aihetta riittävään ahdistuksen hallintaan.

Älä anna periksi itsestään, suunterveydestäsi ja elämäsi laadusta ja tutustu pelon selviytymiskeinoihin!

Tämä artikkeli on tarkoitettu vain yleisille tiedoille, ei itsediagnoosille, eikä se korvaa lääkärin käyntiä. Se heijastaa kirjoittajan mielipiteitä eikä välttämättä jamedan lausuntoa Oy vastaan.

LIITTYVÄT ASIAT

Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: