Lastenhoito-oikeus EU: n hoitajalta
Avoimet rajat ja vapaat työmarkkinat – nämä ovat Euroopan unionin saavutuksia. Mutta milloin Saksassa työskenteleville EU: n kansalaisille maksetaan lapsilisä??
Lapsilisä EU: n kansalaisille?
Verotuksen kannalta aihe on säännelty tuloverolaissa: Jokaisella, joka asuu tai asuu vakituisesti Saksassa, on oikeus lapsilisään. Koska se on niin sanotun rajoittamattoman verovelvollisuuden edellytys. Silloin lapset eivät asu Saksassa sisällä EU: n kansalaisille voidaan periaatteessa tarjota lapsilisää.
Tällä asetuksella on kuitenkin selvästi puutteet. Finanzgericht Münster (tuomio 19.09.2019, Az 5 K 3345/17) sopi perherahaston kanssa ja eväsi puolalaiselta hoitajalta lasten etuudet, vaikka hän työskenteli säännöllisesti ja pitkään Saksassa.
Päätetty tapaus: lasten etuus EU: n kansalaisille
Äiti, puolalainen sairaanhoitaja, työskenteli Saksassa useita vuosia. Hän hoiti erilaisia avioparia ja myös yksilöitä. Useimmissa tapauksissa hänet pidettiin myös suoraan asiakkaiden kanssa, joten hän asui samassa taloudessa. Erillisen huoneen ja kylpyhuoneen lisäksi keittiö jaettiin.
Äidin lapsi ei ollut vielä täysi-ikäinen kyseisenä ajanjaksona. Se asui kuitenkin Puolassa isänsä kanssa. Perheen yhteinen elämän keskipiste oli edelleen olemassa.
Äiti työskenteli jatkuvasti useita vuosia. Hän työskenteli jatkuvasti Saksassa noin kolme kuukautta ja palasi sitten perheensä luo Puolaan kahden kuukauden ajan. Sitten hän jatkoi työtään Saksassa. Koska hän oli epäilemättä pitkään Saksassa ja työskenteli myös, hän haki Saksan lapsilisää Puolassa asuvan lapsen vastuutoimistosta.
Kenellä on oikeus lapsilisään?
Lapsilisävaatimukset
Periaatteessa tuloverolain (EStG) 62 §: n mukaan jokaisella, jolla on asuinpaikka tai asuinpaikka Saksassa, on oikeus lapsilisään. Seurauksena on, että sinulta maksetaan automaattisesti rajoittamaton tulovero EStG: n 1 §: n mukaisesti.
Että lapsi Puolassa elämää, ei ole poissulkemisperuste. Koska EStG: n 63 §: n mukaan voit silti saada lapsilisää Saksassa edellä mainituin ehdoin EU: ssa asuville lapsille.
Syynä tuomioistuimen kielteiseen päätökseen tässä asiassa ei ollut lapsen kansalaisuus tai asuinpaikka. Pikemminkin lapsen tukitoimisto oli sitä mieltä, että äidillä ei ollut asuinpaikkaa tai vakinaista asuinpaikkaa Saksassa.
Milloin asun Saksassa??
Verolain (AO) 8 §: n mukaan jollakin on asuinpaikka, jossa hänellä voi olla asunto, joka osoittaa pitävänsä ja käyttävänsä asuntoa. Tuomioistuin määritteli, mitä tämä tarkoittaa, kahden edellytyksen perusteella.
Objektiivisesti ja subjektiivisesti sopiva elämiseen
Toisaalta taloustuomareiden mukaan tilojen on oltava objektiivisesti sopivia pitkäaikaiseen elämiseen. Olosuhteiden on osoitettava, että asuntoa ylläpidetään ja käytetään. Toisaalta on myös oltava subjektiivisesti mahdollista käyttää huoneistoa milloin tahansa.
Ja näistä kahdesta näkökulmasta tuomioistuin kielsi oleskelun verolain merkityksessä. Vaikka hoitaja käytti tiloja, hän ei ollut huoneiston omistaja. “Huoneistoa” ei ollut saatavilla etenkään hänen säännöllisten ja pidempien matkojensa aikana perheelleen Puolassa. Koska tänä aikana toinen sairaanhoitaja asui tiloissa.
Siksi finanssituomarit päättivät: Asuinpaikkaa ei ollut, koska huoneita ei ollut saatavilla tahdon mukaan.
Mitä tavallinen oleskelu tarkoittaa??
Saksan verolaissa tunnustetaan “asuinpaikan” lisäksi myös “vakinainen asuinpaikka” verolain (AO) 9 §: n mukaisesti. Tämän asetuksen erityinen asia on, että sinun ei tarvitse pitää yllä omaa huoneistoa. Riittää, jos oleskelet tosiasiassa Saksassa tietyn ajanjakson.
Ensinnäkin se voi tietty jos oleskelun olosuhteet osoittavat, että henkilö ei ole vain väliaikaisesti yhdessä paikassa, AO 9 §: n 1 momentti. Samanaikaisesti AO määrittelee, että näin on aina, jos vietät yli kuusi kuukautta yhdessä Saksassa, AO 9 §: n 2 momentti.
Yksi vuosi on raja, kun oleskelet puhtaasti yksityisistä syistä, lomasta tai lääketieteellisestä hoidosta.
Koska omaishoitaja työskenteli Saksassa useita kertoja vuodessa, jokaista noin kolme peräkkäistä kuukautta, siellä voi olla asuinpaikka. Kaikkiaan se oli yli kuusi kuukautta vuodessa.
Finanzgericht kiisti tämän. Säännölliset tauot kotimatkoille Puolaan olisivat aina keskeyttäneet kuuden kuukauden ajanjakson. Lisäksi noin kahden kuukauden pituiset kotimatkat eivät ole vain lyhytaikaisia taukoja.
Kauden lisäksi henkilökohtaiset ja perhesuhteet voivat myös olla merkityksellisiä, etenkin jos kuuden kuukauden ajanjakso on vain hiukan ylitetty tai jäänyt alle.
Mutta myös täällä tuomarit olivat varmoja: perhe keskittyi selvästi perheeseen Puolassa. Saksassa oleskelu oli tarkoitettu vain ammatillisiin tarkoituksiin. Tavanomaisesta asuinpaikasta johtuva rajoittamaton verovelvollisuus oli evättävä.
Tulos:
Seurauksena tuomioistuin päätteli, että “asuinpaikan” verotukselle ei ollut ennakkoedellytystä eikä “vakinaisen asuinpaikan” vuoksi rajoittamatonta verovelvollisuutta. Perherahaston lausunto vahvistettiin siksi oikeudellisena seurauksena, ja tässä tapauksessa EU: n kansalaisten oikeus lapsilisään evättiin.
LIITTYVÄT ASIAT
-
Lapsilisä opintojen aikana ~ vaatimukset, määrä ja vinkkejä hakemukseen
Hakemuksen vaatimukset, määrä ja vinkkejä Kuten tiedät, opiskelijalle ei aina ole helppoa: lukuisia luentoja, aikapaine ja usein…
-
Lapsilisä – oikeus, hakemus ja määrä
Vanhemmat saavat valtion lapsilisää jokaisesta lapsesta. Tämän maksaa perherahasto kuukausittain. Korkeus on täällä…
-
Lapsilisä ulkomailla oleville lapsille, Hartz 4 – alg 2
Taloudellisista syistä monet perheet eivät pysty pysymään yhdessä paikassa pitkällä aikavälillä. Siksi ei ole harvinaista äitien tai…
-
Sosiaalietuuksista johtuva riita: Turkkilaisille nuorille ei myönnetä lapsilisää
Lapsilisää on haettava kirjallisesti vastuussa olevasta perherahastosta. (Kuva: Maurizio Gambarini / dpa) Sinun ei tarvitse olla Saksassa…