Lapsityö Saksassa – kärsivät e

Lapsityö Saksassa

Monet lapset työskentelevät myös Saksassa tai haluavat ansaita rahaa työstä ja saada uusia kokemuksia. Lasten työtä ei kuitenkaan tuskin havaita tai se nähdään vain sosiaalisena ongelmana ja aliarvioidaan sen monimuotoisissa muodoissa ja merkityksissä. Lasten näkökulmista, kokemuksista ja toiveista kiinnittäviä tutkimuksia ei ole.

Huomataanko työskenteleviä lapsia??

Lapset työskentelevät yhteiskunnassamme monissa paikoissa ja eri aikoina: palkkattuna, mutta usein palkkattomana; kielletty tai sallittu erityistapauksissa; koska sitä odotetaan heiltä tai heidän omilta aloite ja itsenäisesti. Joskus hänen teoksensa on näkyvä, mutta enimmäkseen näkymätön ja jätetty huomiotta. Koulun lisäksi he tekevät tämän suuri Panos itsellesi, muille, perheelle, yhteiskunnalle. Ja ei vain se: he haluavat työskennellä, ottavat työnsä erittäin vakavasti ja haluavat työskennellä, kun olosuhteet ovat “oikeat”.

Lasten työtä tuskin huomaa Saksassa (kuten ollenkaan Euroopassa). Sitä pidetään suurelta osin lakkautettuina. Jos sinä Keskustetaan sitten enimmäkseen poikkeamana, hyväksikäytönä tai osoituksena asteittaisesta köyhyydestä. Tätä tukee joidenkin liittovaltioiden ministeriöiden puolesta viimeisen 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset. Näiden tutkimusten tarkoituksena oli enimmäkseen selvittää lapsityövoiman oikeudellinen asema tai “syyt ja vaikutukset”. Painopiste oli siinä, missä määrin voimassa olevat lait rikkovat nykyistä lasten työtä tai missä määrin työ vahingoittaa lapsia. Siksi yritettiin tallentaa kielletyn lapsityövoiman laajuus ja rajoittaa se sopivilla toimenpiteillä. Pääsääntöisesti näissä tutkimuksissa oletetaan ymmärtävän lapsityövoimaa, jota pidetään vain juridisena, sosiaalisena tai taloudellisena ongelmana, mutta ei avoimena kentänä, jolle on ominaista hyvin erilaiset muodot ja olosuhteet, mikä tuo lapsille monipuolisia kokemuksia.

Lapsityö on ongelmallista

Usein aliarvioitu ongelma on käytetyissä termeissä. Termit ovat välttämättömiä päivittäisessä viestinnässä sekä tieteellisessä tutkimuksessa, koska ne auttavat meitä järjestämään ja ymmärtämään sosiaalista todellisuutta. Mutta koska nämä ovat abstraktioita, oletetun sosiaalisen todellisuuden ja sen kanssa, mitä ilmaisemme termillämme, välillä on aina jännite. Tämä käy erityisen selvästi ilmi lapsityövoiman käytöstä. Pääsääntöisesti se laukaisee negatiivisia assosiaatioita ja vaikuttaa siten jo merkittävästi sosiaalisen todellisuuden havaintoon, jota haluamme kutsua ja ymmärtää tällä termillä. Emme voi poistaa tätä ongelmaa, mutta jos olemme tietoisia siitä, voimme pyrkiä mahdollisimman avoimiin termeihin, jotka eivät ole kovin rajoittavia ja luokiteltuja, ja käsitellä olemassa olevia termejä (itse) kriittisesti.

Sosiologiassa työ on avainluokka, jossa asema ja sosiaalinen asema, ts. Valta ja valta-asemat jakautuvat nykypäivän yhteiskunnissa. Tämä koskee erityisesti palkattua työtä. Yksityistä päivittäistä työtä, ts. Kotitöitä ja hoitotyötä palkattomana, mutta silti välttämättömänä sosiaalisena työnä, arvostetaan paljon vähemmän ja se osoittaa ammatinharjoittajan sosiaaliseen asemaan, jota ei voida selvästi määrittää – mikä sen sijaan johtuu (pää) ansaitsijan ansiotyöstä perheessä on määritetty. Tämä pätee myös muihin töihin, joita ei suoriteta palkatuissa “tavanomaisissa työsuhteissa” (esim. Kunniatoimet).

Kuten naiset, myös lasten aiemmin laiminlyöty työ on kotityöt. Vaikka tämän aiheen feministiseen sukupuolitutkimukseen on nyt kiinnitetty suurta huomiota sukupuolen mukaan erilaisella työnjaolla, sukupolvien työnjakoon on tähän mennessä puututtu vain vähän. Työtä, jota lapset tekevät perheessä, ei pidetä usein aikuisten eikä lasten tekemänä työnä. Muita palkallisia töitä ei kuitenkaan usein tunnusteta työksi, jos ne tehdään lapsilla, koska ne eivät yleensä edistä elintärkeää perheen tuloja.

Monet lapset työskentelevät myös Saksassa

Edellä mainittujen tutkimusten tulokset osoittavat, että “lapsityövoimaa” ei ole olemassa vain Saksassa, vaan sitä voidaan jopa kuvata joukkoilmiöksi. Jopa 50% 12-16-vuotiaista ilmoitti toimineensa jo koulun ulkopuolella. He kantoivat sanomalehtiä, pitivät huolta lapsista tai eläimistä, niittivät nurmikoita tai kävivät ostamassa tuttavia. Näitä ja muita toimintoja ei yleensä kuvata työksi, ja siksi yhteiskunta hyväksyy ne. Siitä huolimatta Saksassa sovelletaan tiukkaa nuorten työntekijöiden suojelua koskevaa lakia (JArbSchG), joka kieltää alle 15-vuotiaita lapsia ja murrosikäisiä – harvoin poikkeuksin – tekemästä työtä.

Edellä mainittujen tutkimusten tulokset osoittavat jo työskentelevien lasten määrän lisäksi, että lapset ja nuoret ovat erittäin kiinnostuneita työskentelemään. Esimerkiksi Thüringenin osavaltiossa tehdyssä tutkimuksessa 90% 14-15-vuotiaista ilmoitti haluavansa työskennellä.

Siksi on huomattava, että lapset ja nuoret myös työskentelevät tai haluavat työskennellä Saksassa. He nauttivat vastuun ottamisesta tai tunnustuksen saamisesta toiminnastaan, jonka ei aina tarvitse olla rahallista. Sitä ei pidetä kilpailuna koulun kanssa, vaan lisämahdollisuutena saada uusia kokemuksia ja laajentaa omaa toiminta-alaansa. Saksassa lapsille työ on mahdollista ja sitten myös tärkeä osa heidän elämäänsä, mutta toisin kuin eteläisissä lapsissa, he eivät samastu heidän kanssaan. Organisaatioita tai liikkeitä, joissa lapset yhdistyvät taistellakseen työnsä sosiaalisen tunnustamisen puolesta, ei ole toistaiseksi ollut olemassa Saksassa tai muissa Euroopan maissa.

LIITTYVÄT ASIAT

Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: