Saksan valtakunta tuhoutui ensimmäisen maailmansodan jälkeen, poliittisesti epävakaa, taloudellisesti ja sosiaalisesti tuhoutunut. Miljoonat ihmiset tarvitsevat ja nälkää. Vammaiset, sodan uhrit, lesket, orvot ilman sosiaalista apua. Ennennäkemätön massan köyhtyminen Saksassa haastaa monien vapaaehtoisten itsensä auttamisen ja käytännön solidaarisuuden. Ajatus on ilmeinen sosiaalidemokraattisen hyvinvointijärjestön muodostamiseksi työväenliikkeen eri organisaatioista.
Mutta ajatus a: sta ei johda vain nykyiseen ihmisten ahdinkoon "Työntekijöiden hyvinvointi" johdot. Poliittisen päämäärän tulisi olla korvata vanhan imperialisen hallinnon sortava huono hoito ja viedä ajatus itseapua ja yhteisvastuuta nykyaikaiseen hyvinvointihoitoon.
Työntekijöiden ei pitäisi enää olla vain köyhiä ihmisiä. Sosiaalidemokraatti Marie Juchacz,
· SPD-puolueen johtajan naissihteeri,
· Naisten äänioikeuden mestari Saksassa,
· Weimarin kansalliskokouksen jäsen,
· Ensimmäinen parlamentin puhemies tässä ensimmäisessä vapaasti valitussa Saksan parlamentissa,
soitettiin 13. joulukuuta 1919 "Tärkein komitea työntekijöiden hyvinvoinnista SPD: ssä elämässä.
Friedrich Ebert, ensimmäinen saksa Presidentti antoi nuorelle hyvinvointiyhdistykselle tunnuslauseen: "Työntekijöiden hyvinvointi on työntekijöiden itseapua".
Joten lisäksi "porvarillinen hyväntekeväisyys" perusti sosiaalidemokraattisen hyvinvointiyhdistyksen, jonka alaisena ymmärrettiin tuolloin jotain erilaista kuin nykyään.
Työntekijöiden hyvinvointi on osa sosiaalidemokraattisen työntekijöiden liikkumista siirtymävaiheessa 1800-luvulta 1900-luvulle. Perustamisestaan lähtien se on ollut poliittinen eturyhmä, jonka jäsenet puoltavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista edistymistä, mutta AWO ei ole siis koskaan ollut työväenluokan yhteisö.
20 – luvun ahdinko – heijastus "Kultainen kaksikymppinen"
Erilaisia AWO-palveluita ja -tiloja syntyi 1920-luvulla tarpeellisina aikoina: ompelutilat, lounaspöydät, työpajat ja neuvontakeskukset. Monia sosiaalidemokraattisia naisia ja miehiä koulutettiin sosiaaliseen ammattiin.
AWO: n tavoitteena oli lievittää tätä tarvetta, estää sitä, parantaa hyvinvointipalveluita ja käyttää nykyaikaisia sosiaalpedagogiikan menetelmiä. Näiden vuosien hätäasetukset rajoittivat kuitenkin toistuvasti hyvinvointipalveluita. Syrjivä yleisö "köyhäinhoidon" olisi kuitenkin vähitellen voitettava nykyaikaisella hoitolainsäädännöllä.
Virstanpylväitä tällä tiellä olivat vuoden 1922 Reichin nuorten hyvinvointilaki ja vuoden 1924 hyvinvointia koskeva asetus.
AWO vaati sosiaalisia oikeuksia. Sen jäsenten oli itse itse käsiteltävä tuhoisia hätätilanteita kärsineinä. Tärkein prioriteetti oli torjua joukko köyhyyttä käytännön omaavulla.
Vuodesta 1925 lähtien AWO on järjestänyt omaa arpajaisia ja myynyt työntekijöiden hyvinvointibrändejä syntyneiden ja syntyvien sosiaalipalvelujen rahoittamiseen.
Vuonna 1926 AWO tunnustettiin korkean tason yhdistykseksi vapaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuodesta 1928 AWO ylläpitää omaa hyvinvointikoulua Berliinissä. Hätätoimenpiteet, jotka rajoittivat muutamia sosiaalisia oikeuksia ja etuja, maailmanlaajuinen talouskriisi ja epävakaat olosuhteet Weimarin demokratiassa, tekivät AWO: n sosiaalisen avun toimista välttämättömiä.
Yli 20 miljoonaa ihmistä Saksassa oli riippuvainen hyvinvointiapusta. Työvoimatoimistojen tiskien edessä oli 5,7 miljoonaa työtöntä. Nälkäisiä hoidettiin AWO Volksküchenissä ja tehtiin ruoka- ja vaatekokoelmia.
Vuonna 1931 135 000 AWO-vapaaehtoista työskenteli lasten virkistys- ja lastensuojelutoiminnassa, vanhusten hoidossa ja nuorison hyvinvoinnissa, vammaisten ja työttömien hätäkeittiöissä ja työpajoissa sekä itseapuompeluhuoneissa..
AWO: sta tuli avustajajärjestö kaikille sosiaalisesti tarvitseville ihmisille heidän alkuperästään ja nimestään riippumatta.
Kiellot – pakkolunastus – vainot
30. tammikuuta 1933 Adolf Hitler tuli valtaan. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin kansallissosialistit kielsivät AWO: n ja hajottivat sen väkisin. Lehti julkaistiin 15. heinäkuuta 1933 "Työntekijöiden hyvinvointi" hakaristalla. Saksan työväenrintaman edustaja antaa ympyrän, joka sisältää ohjeet AWO: n uudelleenorganisoinnista. Se sanoi, että työntekijöiden hyvinvointi "Laajennetaan siten, että se toimii myöhemmin mallina kaikille hyvinvointilaitoksille".
Organisaation jäsenet, avustajat ja virkamiehet välttivät kuitenkin yritystä muuttaa työntekijöiden hyvinvointi kansallissosialistiseen kansanhyvinvointiin. Siksi varat, kodit ja tilat takavarikoitiin kansallissosialistisen kansanterveyden hyväksi. AWO: n johtavia naisia ja miehiä vainottiin. Niin kauan kuin varat sallivat, apua avun tarpeessa oleville ja natsien hallinnon vainoamista jatkettiin laittomasti. Marie Juchaczin ja monien muiden piti poistua Saksasta.
Työntekijöiden hyvinvointi oli lakannut olemasta organisaationa.
Uusi alku ja jälleenrakentaminen
Sodan lopussa vuonna 1945, Saksan romahduksen ja jakautumisen, jälleenrakennustyöt aloitettiin Saksassa, jonka voittivat voimat miehittivät. Heti sodan päättymisen jälkeen AWO: n uusi alku ja jälleenrakentaminen. Se perustettiin uudelleen Hannoverissa vuonna 1946 puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti riippumattomaksi ja riippumattomaksi organisaatioksi.
Tuona aikana "Neuvostoliiton miehittämä itävyöhyke" AWO: ta ei enää hyväksytty. Sitä vastoin Berliinissä vuoteen 1961 ulottuvan liittolaisen aseman vuoksi sillä oli myös Itämeren itäosassa kaupunki virallinen hyväksyntä, mutta hänen ei saanut työskennellä siellä. Muurin rakentamisen jälkeen 13. elokuuta 1961 Itä-Berliinin AWO: ta ei enää hyväksytty.
Vaino, kielto, sota ja tuhoaminen eivät voineet tuhota ideoita. Läntisten alueiden työntekijöiden hyvinvoinnin paikalliset yhdistykset jatkoivat rohkeasti työtä. AWO-avustajat hoitivat evakuoituja ja pakolaisia, paluumuuttajia, vanhuksia ja yksinäisiä, kodinsa menettäneitä nuoria ja vanhempia.
Lasten ja nuorten virkistystoimenpiteitä tarjottiin uudestaan, ompelutilat avattiin vanhan perinteen mukaisesti, mutta myös siivous- ja äitiopetustilat.
Vuonna 1949 kolmessa länsivyöhykkeessä oli jälleen 50 000 vapaaehtoista ja Berliinissä oli 300 000 AWO: n ystävää ja jäsentä.
Vuonna 1949 myös Marie Juchacz palasi Yhdysvalloista muuttovuosien merkitsemäksi. New Yorkissa hän oli varmistanut, että amerikkalaiset sisällyttivät työntekijöiden hyvinvoinnin CARE-pakettikampanjaan. Hänestä tuli AWO: n kunniapuheenjohtaja.
AWO murtautui organisatorisesti uudella tavalla. Menettämättä läheisyyttään sosiaalidemokraattiseen työntekijöiden liikkuvuuteen, se perusti ja järjesti itsenäisenä yhdistyksenä, joka antoi itselleen uusia suuntaviivoja Kasselin Reich-konferenssissa vuonna 1947.
Vuonna 1953 Lotte Lemke, silloinen AWO-varapuheenjohtaja, julisti Berliinin AWO-Reichin konferenssissa: "Nykyään Weimar-kauden työntekijöiden hyvinvoinnista on tullut hyvinvointijärjestö, jonka toimintaväli ulottuu huomattavasti työvoimaa kohti laskevan väestöpiirin ulkopuolelle.".
Näinä vuosina perustettiin lastentarhoja ja koulun jälkeisiä hoitopisteitä, Volksküchen antoi aterioita lapsille, vanhuksille ja sairaille, sotavankeille ja heidän sukulaisilleen huolta ja ruokaa, avattiin hoitokoulu ja perustettiin AWO-sisko. Se oli Karlsruhessa "Sosiaalisten ammattien seminaari" avattu koulutuskeskukseksi. AWO toimi aktiivisesti kaikilla sosiaalityön aloilla.
Vuonna 1959 AWO: lla oli 300 000 jäsentä, 5000 paikallista yhdistystä, 353 kotia, 250 lastentarhaa, 4000 kokopäiväistä työntekijää ja yli 70 000 avustajaa.
Yhdistäminen 57 vuoden jälkeen
Berliinin muuri kaatui 9. marraskuuta 1989. Saksa yhdistyi 3. lokakuuta 1990. Willy Brandt, Egon Bahr, Helmut Schmidt ja Herbert Wehnerin dramaattisesti kilpailukykyinen rentoutumis- ja itäpolitiikka, Mihhail Gorbatšovin poliittinen tahto uudistua, loivat perustan uudelle Saksan historialle vuosien 1945 ja 1989 jälkeen..
Länsi / itä-kumppanuuksien järjestämällä AWO viidessä uudessa osavaltiossa aloittaa myös dynaamisen kehitysprosessin. Vuoden kuluttua Berliinin muurin kaatumisesta AWO: n osavaltioiden ja piirien yhdistykset koko Saksassa kokoontuvat liittovaltion kokoukseen Berliinissä 10. marraskuuta 1990..
Työntekijöiden hyvinvointikiellon vuonna 1933 ja Saksan väkivaltaisen jaon jälkeen vuoden 1945 jälkeen uusien liittovaltioiden osavaltioiden ja piirien yhdistykset ilmoittivat liittyvänsä työntekijöiden hyvinvoinnin liittoon. Tämä tapahtuu samanaikaisesti sen kanssa, joka erotettiin pakollisesti 57 vuotta sitten.
AWO on nyt aktiivinen kaikissa liittovaltioissa.
Kokemus tulevaisuutta varten
AWO: n tehtävät muuttuivat myös viime vuosisadan nopeiden muutosten kanssa työelämässä ja edistyneessä tekniikassa.
Nykyaikaisessa ja tulevaisuuteen suuntautuvassa sosiaalityössä on otettava nämä prosessit huomioon.
Sosiaalisesta oikeusvaltiosta, jota AWO pyrki alussaan ja kehityksessään, on tullut todellisuutta sen peruselementeissä. AWO ei lakkaa vaatimasta uudistuksia ja muutoksia sosiaalipolitiikassa, terveyspolitiikassa, perhepolitiikassa sekä ihmisten ja heidän sosiaaliturvansa yleisessä hoidossa. Se on aina antanut vaatimukset parlamenteille ja hallituksille. Tämän tuloksena on annettu lakeja, joilla taataan lailliset oikeudet sosiaaliturvaan. Yksi esimerkki monista on sairaanhoidon riskin sosiaaliturva.
AWO on ottanut uusia sosiaalisia tehtäviä, jotka ovat lähtöisin muuttuvassa yhteiskunnassa. Tähän sisältyy lukuisten ulkomaisten työntekijöiden hoito 1960-luvun alusta lähtien, vanhusten sairaala- ja avohoito, riippuvuusneuvonta ja sosiaalipsykologinen hoito.
AWO: n sosiaalisen työn periaate auttaa edelleen ihmisiä auttamaan itseään. Lisääntyvässä määrin AWO as ilmaiseksi Yhdistykset – halutut ja ei halutut – ottivat julkiset tehtävät, joiden rahoittaminen ei kata täysin julkisia lahjoituksia.
Viime vuosituhannen 80-luvun maailmantalouden kriisi ja uuden talouden ja teknologian globalisaatio heijastavat varjoa hyvinvointivaltion tulevaisuuteen, koska monet ihmiset ovat ilman työtä. Suuret sosiaaliturvajärjestelmät saavuttavat rajansa, ja niitä on uudistettava eikä niitä saa purkaa jäykästi. Sosiaalisessa testissä AWO: lla on suora yhteys ihmisiin palveluidensa ja palveluidensa avulla.
Nykyään AWO on paljon vastuussa sosiaalisista tehtävistä ja palveluista kuin ennen. Kaikilla alueilla hän pitää erittäin tärkeänä nykyajan sosiaalisten tehtävien ratkaisemista tulevaisuutta silmällä pitäen – kokemuksella tulevaisuutta varten!
LIITTYVÄT ASIAT
-
Sosiaalisten kysymysten historia
Termi sosiaalinen kysymys tarkoittaa nykyaikaisen Euroopan väestön räjähdyksen ja teollisen vallankumouksen aiheuttamia sosiaalisia valituksia…
-
Lapsityö: lapsityö Euroopassa – ihmisoikeudet – historia – planeettatieto
Uusi osa lapsityövoiman käytöstä Euroopassa Ulla Rehbein / Tobias Aufmkolk Oliver Twist ja pit lapset englantilaisissa kaivoksissa: Monet ihmiset ajattelevat sitä…
-
Historia – rudolf-ballin-stiftung e
Yli 90 vuotta sitten Hampurissa Rudolf Ballinin säätiö: Tarina, joka alkoi Hampurista ja New Yorkista, Los Angelesista, New Yorkista…
-
140 vuotta sitten Schwerinissa, ensimmäinen Mecklenburgissa sijaitseva ”pikkulasten turvakoti” avasi ovensa alkaen svz.de 4. joulukuuta 2015, kello 11.55. Ensimmäinen iso…