Perusturva vammaisuuden varalta

Perusturva on sosiaalinen etu, joka kattaa yli 65-vuotiaiden ikääntyneiden perustiedot. Esimerkiksi eläkkeet otetaan lakisääteisestä eläkevakuutusjärjestelmästä, eikä niitä voida käyttää ansaitsemaan, silloin on olemassa perusturvaetuuksia. Tätä kutsutaan myös perusturvaeläkkeeksi.

Lisäksi se kattaa pysyvästi täysin vammaisten 18-vuotiaiden toimeentulon. Vuodesta 18-vuotiaita on haettavissa, jos he ovat täysin vammaisia lääketieteellisistä syistä ja jos on epätodennäköistä, että koko ansaintakyvyn heikkeneminen voidaan korjata. Tarpeisiin perustuva toimeentulotuki on siis tarkoitettu tietyille ihmisryhmille, jos ansaintakyky on heikentynyt ja vanhuus. Perusturva on riippuvainen varoista ja tuloista. Perusturvaetuja maksetaan vain, jos varat ja tulot eivät ole riittäviä tai niitä ei ole ollenkaan käytettävissä, jotta tarpeet voidaan tyydyttää. Joten voidaan sanoa, että tarvetta tarvitaan. Erilaisten edellytysten on täytyttävä, jotta perusturvallisuus säilyy. Tavallisen asumisen Saksan liittotasavallassa on oltava ennakkoedellytys. Tulot, jotka lasketaan tuloiksi, ovat lapsilisä, tulot vanhoista osittaisista oikeuksista, asumisoikeuksista ja käyttöoikeuksista, korot tai muut tuotot käyttöomaisuudesta, leasing- ja vuokraustulot, elatuspuolisolta, asumistuki, eläketulot, kaupan tulot ja muut tulot. Tuloista voidaan vähentää kuluja, jotka ovat lain edellyttämiä kohtuullisia vakuutusmaksuja, mainoskuluja, pakollisia sosiaaliturvamaksuja ja tuloveroja. Tuloihin ei sisälly etuuksia, kuten perusoikeuksia tai etuja vahingoista, jotka aiheutuvat terveydelle, ruumiille tai elämälle puoliksi, elatusapuvaatimuksia vanhemmille tai lapsille ja lakisääteisiä etuja lasten kasvattamisesta. Henkilöillä ei ole oikeutta perusturvaan, jos etuuksia saadaan turvapaikanhakijoiden etuuslain perusteella, jos tarve on aiheutunut, törkeästi huolimaton tai tahallinen tai jos elatusapuvelvollisuuden vuositulot ovat yli 100 000 euroa..

2. Perusturva eläkkeellä

1.7.2012 alkaen eläkkeitä korotettiin kahdella prosentilla, mikä ei ollut tarkalleen runsasta. Tästä syystä se on taloudellisesti vakava monille eläkeläisille. Perusturva on tavanomaista eläkeikää tarvitsevilla ihmisillä. Yksittäisten henkilöiden vakioetu on 374 euroa kuukaudessa ja pariskuntien osalta 674 euroa. Kohtuulliset asumiskustannukset lisätään. Yhden henkilön perusvaatimus on 774 euroa, jos lämmin vuokra on 400 euroa. Jos eläke on vain 650 euroa, sosiaalitoimisto lisää 114 euroa. Jokaisella, joka jo saa perusturvaetuja, ei kuitenkaan ole mitään hyötyä eläkkeen korotuksesta, koska se korvataan perusturvavaatimuksilla. Jos eläke nousee 14 eurolla, sosiaalitoimisto maksaa 14 euroa vähemmän perusturvaa. Vammaisille lisätään usein lisämaksu tarpeista. Lisämaksu on myös niille, jotka tuottavat lämmintä vettä huoneistossa sähkökattilan avulla tai muuten. Keskuslämmityksestä ei peritä lisämaksua. Jos vaaditaan perusturvaa, olisi selvitettävä mahdollisimman pian, pidetäänkö asumiskustannuksia tarkoituksenmukaisina. Jos hinnat ovat liian korkeat, esimerkiksi koska asunnon katsotaan olevan liian suuri, todelliset asumiskustannukset hyväksytään kuudeksi kuukaudeksi. Jälkeenpäin se riippuu yksittäisestä tapauksesta. Useimmissa tapauksissa korkeammat vuokrat otetaan myös täysin huomioon, jos asunnot muutetaan ikääntyneille sopiviksi. Kunnat maksavat mieluummin korkeammat majoituskulut, ennen kuin asianomaiset joutuvat muuttamaan kotiin. Toimistot eivät yleensä käytä perusturvansaajien lasten varallisuutta ja tuloja. Vaikka vanhuudessa olisi vain muutama euro perusturvaa, GEZ-maksua ei tarvitse maksaa. Asianomaisten on jätettävä hakemus ja annettava ilmoitus sosiaalilaitokselta. Jokaisen, jonka tulot ovat vain hiukan perusvakuustason yläpuolella, tulee hakea asumistukea. Omistajat voivat hakea taakkakorvausta.

3. Vammaisten perusturva

Vammaisilla on oikeus SGB XII: n mukaiseen perusturvaan, kun he ovat saavuttaneet 18 vuotta ja kun he ovat täysin ja pysyvästi vammaisia, riippumatta työmarkkinatilanteesta. Erityisesti WfbM: n työntekijät kuuluvat myös ihmisryhmään, jolla on oikeus etuuksiin. Heidän katsotaan olevan täysin vammaisia vammaisten työpajoissa tekemänsä työn ajan. On huomattava, että vammaisuusastetta ei voida käyttää päättämään ammatillisen suorituksen laajuudesta. Kysymystä pysyvästä täydestä vammasta tutkitaan erikseen. Testiä ei kuitenkaan tarvita tietyille ihmisryhmille, koska on jo varmaa, että hakija on pysyvästi täysin vammainen. Tämä vaikuttaa ihmisiin, jos vammaiset työskentelevät WfbM: ssä tai jos pysyvää eläkettä saadaan täydellisen vamman vuoksi. Yksittäistapauksen tutkiminen jätetään pois myös, jos vammaiset vierailevat WfbM: n tukiryhmässä tai päivähoidossa. Perusturva on myös henkilöillä, jotka asuvat täysin sairaalahoidossa ja saavat SGB XII: n mukaista hoito- tai integraatiotukea. Tukikelpoisilla hakijoilla on oikeus etuuksiin vain, jos toimeentuloonsa ei voida taata omaisuuttaan ja omia tulojaan. Jos vammainen saa tuloja, joilla hän voi ainakin osittain ansaita elantonsa, perusturva annetaan olemassa olevien tulojen kasvattamiseksi. Vaikka vanhemmat jolla on huomattavia varoja, vammaisella lapsella on kuitenkin oikeus perusturvavaatimukseen. Perusturva mitataan sitten siten, että se vastaa tukea asumiselle laitosten ulkopuolella. Perusturva kattaa hakijalle sovellettavan vakiohinnan, kohtuulliset tosiasialliset lämmitys- ja majoituskustannukset, hoidon ja sairausvakuutuksen ottamisen, jos sinulla on vakavasti vammainen henkilökortti, jolla on AG- tai G-merkki, lisävaatimus 17 prosenttia ja kohtuullinen lisävaatimus henkilöille, joilla on krooninen sairaus. Sairaus tai vammaiset ihmiset, jos he tarvitsevat erityistä ravitsemusta.

4. Perusturva, jos ansaintakyky heikkenee

18–65-vuotiaat ihmiset saavat perusturvan, jos ansaintakyky heikkenee. Edellytyksenä on, että he ovat työmarkkinatilanteesta riippumatta täysin vammaisia, ja jos on epätodennäköistä, että ansaintakyvyn täydellinen lasku voidaan korjata. On myös tärkeää, että apua tarvitsevat ihmiset. Kaikki he tarvitsevat apua, jotka eivät pysty ansaitsemaan elantonsa tai eivät pysty ansaitsemaan elantonsa omista varoistaan ja jotka eivät pysty saamaan tarvitsemansa apua muilta ihmisiltä, kuten sosiaalipalvelujen tarjoajilta, sukulaisilta jne. Omat keinot ja valta ovat tulosi ja varallisuutesi. Kertaluonteisia etuja ja jatkuvia etuja myönnetään. Kertaluontoiset etuudet myönnetään raskauden ja synnytyksen alkuperäisvälineille, vaatteiden alkuperäisvälineille ja asunnon alkuperäisvälineille. Nykyisiin palveluihin sisältyy tasapainotusvoima, kohtuulliset lämmitys- ja majoituskustannukset sekä mahdollisesti ylimääräinen tarve esimerkiksi kalliille ravitsemuksille. Myönnettävä etu lasketaan hyvitettävien tulojen, käytettävien varojen ja tarpeen erotuksena. Tarve on lämmitys ja majoitus + ylimääräiset lisämaksut + vakiohinta. Perusturva heikentyneen ansiokyvyn tapauksessa on erityinen sosiaaliturvaetu, joka varmistaa pysyvästi vammaisten tarpeellisen toimeentulon. Perusturvaetuja ovat erityisesti vaatteet, ravitsemus, hoitokustannukset ja sairausvakuutusmaksut sekä lämmitys- ja majoituskustannukset. Ihmiset saavat perusturvan heikentyneen ansiokyvyn vuoksi vain, jos heidän vakinainen asuinpaikkansa on Saksan liittotasavallassa. Perusturva vähentyneen ansiokyvyn tapauksessa on käytettävissä vain, jos henkilö on saavuttanut 18 vuoden ikäisenä ja jos lääketieteellisistä syistä on pysyvästi täysin heikentynyt ansiokyky, työmarkkinatilanteesta riippumatta. Lisäksi on epätodennäköistä, että oikeutettu henkilö pystyy korjaamaan koko vamman. Maksoimme perusturvan piirien ja itsenäisten kaupunkien perusturvatoimistojen kautta. Tehtävät voida piirien kautta myös piiriin kuuluviin seurakuntiin.

5. Vakuuden perusmäärä

Vaatimus sisältää tavanomaisen vaatimustason, joka saavutetaan saajalle. Tämä on 374 euroa yksinhenkilöiltä ja 337 euroa henkilöä kohti avio- ja puolisoilta. Jos edunsaajilla ei ole omaa kotitalouttaan, koska he asuvat muiden ihmisten kotitalouksissa, he saavat 299 euroa. Tarve sisältää kohtuulliset tosiasialliset kustannukset keskuslämmitysvesien toimituksesta, lämmityksestä ja majoituksesta. Perusturvallisuudelle on myös ylimääräisiä tarpeita, kuten hoito- ja sairausvakuutusmaksut, kertaluonteiset tarpeet, kuten asunnon alkuperäinen varustus kodinkoneet mukaan lukien, ylimääräinen tarve hajautetulle lämpimän veden saannille ja jos on olemassa erityisiä elinolosuhteita, kuten vaikeasti vammaisen henkilöllisyystodistuksen omistaminen merkillä G. Tarve sisältää myös lisälainat, kuten energiakustannusten viivästyslainat. Käytettävissä olevat tulot vähennetään laskelmasta. Jos tulot eivät ole riittäviä, mutta omaisuutta on, perusturvaa ei ole. Tässä vaiheessa omaisuus on käytettävä eläämiseen. Jos varat käytettiin sitten, perusturvahakemus voidaan tehdä uudelleen. Perusturva koostuu siis aina useista komponenteista, jotta toimeentulo katetaan. Määrä riippuu yleensä kustakin tapauksesta ja sen puitteista. Esimerkiksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, asuuko apua tarvitseva henkilö vanhempiensa kanssa vai omassa kodissa. Koska paikalliset vuokrat voivat vaihdella suuresti, asuinpaikalla on myös tärkeä rooli. Ylimääräinen tarve syntyy vammaisille, ja tämä otetaan myös huomioon. Vuodesta 2011 lähtien on ollut kolme erilaista vakiotasoa, joiden mukaan peruspalvelun määrä perustuu ilman vuokrasta maksettavia lisämaksuja. Taso 1 ovat aikuisia, jotka asuvat yksin omassa huoneistossa. Saat perusturvan 374 euroa. Vaatimustaso 2 on avioliitto-ikäisiä aikuisia tai vastaavaa yhteisöä, ja täällä on 337 euroa henkilöä kohden. Jos ihmiset eivät asu puolisoiden kanssa eivätkä omassa asunnossaan, taso 3 on 299 eurolla.

6. Perusturvalaskelma

Tarpeen määrä perustuu toimeentulotukeen erityistapauksissa, kuten velkojen, hoitotyön ja sairausvakuutusmaksujen olettamiseen, jos pakollista vakuutusta ei ole, mahdollisiin mahdollisiin lisävaatimuksiin, kuten raskaana oleville tai vakavasti vammaisille, ja hakijaan sovellettavaan yleiseen hintaan apua elämiseen liittovaltion sosiaaliturvalain mukaisesti. Laskentaesimerkkinä voidaan sanoa, että yksin henkilö saa normaalin vaatimustason 1 374 euroa, lisäksi kohtuulliset tosiasialliset ylläpitokustannukset ovat enintään. 47 m² kertaa 5 euroa perusvuokrana 235 euroa + käyttökustannukset 67,50 euroa + kohtuulliset lämmityskustannukset, esimerkiksi 50 euroa + hajautetun lämminvesihuollon lisävaatimukset 8,60 euroa + lisävaatimukset vakavasti vammaiselle henkilölle, jolla on merkintä G summassa alk. 63,58 euroa. Tästä seuraa 798,68 euron perusturvavaatimus, josta vähennetään 600 euron tavanomainen vanhuuseläke ja joka on 198,68 euron perusturvavaatimus. Toinen esimerkki toimii parin tai avioliiton kanssa, jolloin molemmat saavat 337 euroa. 674 euron lisäksi kohtuulliset todelliset majoituskustannukset ovat enintään. Perusvuokra 62 m² kerrallaan 4,50 euroa on 279 euroa. Lisäksi toimintakulut ovat 90 euroa, kohtuulliset lämmityskustannukset esimerkiksi 60 euroa ja ylimääräinen tarve yhdelle henkilölle vakavasti vammaisesta henkilökortista, jonka G-merkki on 57,29 euroa. Perusturvavaatimus on tässä 1175,79 euroa, josta on vähennetty kotitalousjohtajan tavanomainen vanhuuseläke 600 euroa ja vähennettynä toisen henkilön tavanomainen vanhuuseläke 200 eurolla. Tästä seuraa, että perusvakuusvaatimus on 375,79 euroa. Jos edunsaaja asuu samassa taloudessa kuin vanhemmat, vuokrakustannukset ja omat tulosi ovat 120 euroa. Henkilö saa vain 299 euroa, koska vuokrakustannuksista ei ole enää lisäkustannuksia. Sitten omat tulosi vähennetään ja perusvakuus kasvaa 179 eurolla.

7. Perusturvahakemus

Perusturvaetujen säilyttämiseksi ansaintakyvyn ja vanhuuden vähentyessä asianomaisten tai laillisten edustajien on toimitettava kirjallinen hakemus. Hakemuslomakkeet ovat saatavana vastuuhenkilöltä. Viraston tarjouksesta riippuen esitteitä ja lomakkeita on saatavana myös Internetissä. Vastuullisessa toimistossa täysin täytetty hakemus ja tarvittavat todisteet toimitettu. Tietyn ajan kuluttua ilmoitetaan kirjallisesti soveltamisalasta ja siitä, onko hakemus hyväksytty. Usein on tarpeen selvittää, onko kyse vammasta. Tätä varten vastuussa oleva elin ottaa yhteyttä vastaavaan eläkevakuutuslaitokseen. Jos asianomainen saa jo eläkettä heikentyneen ansiokyvyn vuoksi, eläkevakuutuksen tarjoaja ei suorita tutkimusta. Sama pätee, jos asianomainen henkilö pääsee vammaisten tiloon tai työpajaan. Kaikki hakemuksesta saadut tiedot on osoitettava ja esimerkiksi on esitettävä todisteet omaisuudesta, tuloista ja kustannuksista sekä lääketieteelliset todistukset. Mitä todisteita todella vaaditaan, löytyy hakemuksen mukana toimitetuista esitteistä. Jos hyväksyntä myönnetään, etuus hyväksytään yleensä 12 kalenterikuukaudeksi. Jos tulet esimerkiksi Münchenistä, voit hakea asuinkunnan kunnasta tai suoraan Münchenin piiritoimistosta. Piiritoimistossa hakijan on ilmoittaututtava sosiaaliturvan ja perusturvan alaan. Kaikkien vaatimusten mukaisten henkilöiden on täytettävä omat hakemuksensa. Näin on usein esimerkiksi puolisoiden kanssa. Hakemus käsitellään sitten Münchenin piiritoimiston sosiaalitoimistossa. Jos kyse on siitä, kuka tarjoaa perustiedot perusturvasta, sosiaaliturvan tarjoajat ovat vastuussa. Eläkevakuutuksen tarjoajilla on myös velvollisuus ilmoittaa henkilöille, joilla on oikeus hakea etuuksia. Heidän on myös neuvottava ja yleensä tuettava hakemusta tekevää henkilöä.

8. Apua toimeentuloon

Jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, jolla ei ole riittävästi tai ei lainkaan ensisijaisia sosiaalietuuksia. Kuka tahansa, joka ei pysty ansaitsemaan elantonsa omista varoistaan, kuten vauraudesta ja tuloista, tai omista varoistaan, kuten työvoimasta tai työstä, tai muiden avusta, on oikeutettu. Tässä on myös termi välttämätön toimeentulo, joka sisältää ihmisen tarpeet. Tähän sisältyy erityisesti majoitus, mukaan lukien lämmitys, vaatteet, ravitsemus, taloustavarat, henkilökohtainen hygienia ja muut päivittäiset tarpeet. Avun tarvetta tarkastellaan ja tässä tarkastellaan myös erillisiä elämäkumppaneita tai puolisoita koskevaa yhteistä omaisuutta ja tuloja henkivakuutuslain mukaan. Sama koskee apua tarvitsevia, jotka muodostavat kotitalouden ja asuvat yhdessä toisen henkilön kanssa parisuhteessa tai avioliitossa. Jos työnhakijoilla on oikeus perusturvaan, toimeentulotukea ei myönnetä. Muutoin toimeentulotukea myönnetään pidemmäksi ajaksi tai väliaikaisesti. Tämä riippuu edunsaajan (henkilöiden) henkilökohtaisen hätätilanteen kestosta. Soveltamisala riippuu siitä, mitä yksittäistapauksessa vaaditaan. Kaiken kaikkiaan tarve muodostuu todellisista lämmityskustannuksista, kohtuullisista majoituskustannuksista, asiaankuuluvasta vakiohinnasta ja mahdollisista lisävaatimuksista. Tarve, josta vähennetään tulot, vastaa sitten etuuden määrää. Jos edunsaaja tarvitsee jatkuvia toimeentulotukea, tarvetaso riippuu erityisesti ns. Vakiokoroista. Periaatteessa jokaiselle kotitaloudelle on asetettu ns. Kulmasääntö. Kotitalouspäälliköt ja yksin asuvat ihmiset saavat perussäännön 359 euroa. Sitten kaikille muille kotitalouden jäsenille on lisämäärä, jolloin määrä riippuu kotitalouden jäsenten iästä. Alle 6-vuotiaat lapset saavat 60 prosenttia perushinnasta, 7–14-vuotiaista on 70 prosenttia perushinnasta, 15-vuotiaiden alusta alkaen 80 prosenttia perushinnasta ja yhdessä eläville kumppaneille ja puolisoille on 90 prosenttia kulmasääntöprosentista. Määrä voi poiketa perussääntötasosta valtiolle.

LIITTYVÄT ASIAT

Sosiaalituki perusturvan kannalta Saksassa

Termiä ”sosiaalinen hyvinvointi” käytetään Saksassa yleisenä käsitteenä perusturvasta ja se on laillinen kahdestoista sosiaalikoodissa (SGB XII)…
Perusturva- ja eläkearkisto

Liian usein eläkeläiset huomaavat, että heidän työeläkkeensä eivät riitä toimeentuloon….
Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö vammaisille

Berliini, 6. ja 7. marraskuuta 2018. Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä riippumaton komissio puhui kuudennen kerran…
Annetaanko vammaisille lapsille päivähoito? Sisällyttäminen ja tuki osana ulkoista tukea

Osallisuus ja tuki ulkoisen hoidon yhteydessä Meillä on erityisopettaja-opettajan Caroline Völkerin kanssa nykyisiä lastenhoitokonsepteja…