Toimintaterapia vammaisille lapsille käyttämällä trisomian 21 esimerkkiä (Downin oireyhtymä), dr

Älyllinen vammaisuus on kollektiivinen termi älyllisten rajoitusten erilaisille ilmenemismuodoille ja ilmaisun asteille. Mielenvammaisilla lapsilla voi olla erilainen kehitysaste motorisella, sosiaalis-emotionaalisella ja kognitiivisella alueella. Tietyillä vammoilla on mahdollista löytää tiensä suurelta osin itsenäisesti aikuisuudessa ilman ulkoista apua. Muiden kanssa on mahdollista, että he tarvitsevat 24-tunnin hoidon löytääkseen tiensä jokapäiväisessä elämässä.

Down-oireyhtymä, tai trisomia 21, on kromosomipoikkeama, joka on yleisin kromosomihäiriö yhdellä 650 syntymästä. Se johtaa eri ulottuvuuksien ja lukuisten fysikaalisten ominaisuuksien kognitiiviseen hidastumiseen (= viivästynyt kehitys). Ratkaiseva tekijä Downin oireyhtymässä on kromosomi 21, joka esiintyy kolmena kappaleena; normaaleilla lapsilla tämä voidaan nähdä vain kahtena kappaleena.

Kuinka Down-oireyhtymän toimintaterapia voi tapahtua??

On tärkeää selvittää, missä lapsi on parhaillaan kehitysvaiheessa. Toimintaterapia perustuu lapsen elämän eri osa-alueisiin ja heidän taitoihinsa. Jos lapsella on vaikeuksia ilmaista itseään ympäri maailmaa, on tärkeää asettaa tämä tavoitteeksi. Tässä voi molemmat parantaa sanallista, kuten myös ei-sanallisen viestinnän tulisi olla tavoite.

Jos aggressiivisempia käyttäytymismalleja on, on hyödyllistä antaa niille, joille ongelma vaikuttaa, rentoutua esimerkiksi B. Snoezelen (katso artikkeli: “Snozelen lapsilla, joilla on henkinen Vammaisuus”. Tällaisen rentoutumisvaiheen jälkeen lasten on usein mahdollista vastata peleihin, jotka he ovat aiemmin kieltäytyneet ja kieltäytyneet. Tämä mahdollistaa uusien toimintamallien oppimisen.

On tärkeää mukauttaa ympäristö lapselle. Erilaisia ​​apuvälineitä voidaan käyttää tukemaan lasta imeväisestä / taaperoikäisestä iästä, jotta hän voi hankkia itseapua ja kehittää kielellisiä tai motorisia taitoja tuella.

Down-oireyhtymällä kärsivillä lapsilla on myös vaikeuksia kokonaiskehityksessään, koska se on paljon hitaampaa kuin ikäisensä. Hoidossa on siksi erityisen tärkeää kiinnittää huomiota lapsen yksilölliseen tahtiin ylenmääräisyyden välttämiseksi.

Toimintaterapiassa on tärkeää myös vanhempien osallistuminen. Erityisesti lähestymistapaa jokapäiväiseen toimintaan voidaan kouluttaa yhdessä vanhempien kanssa, jotta hoitotavoitteet voidaan siirtää nopeammin kotiympäristöön.

Jotta näille lapsille annettaisiin mahdollisuus kehittää kieltä riittävästi, tarvitaan kaikkien perheenjäsenten osallistuminen ja koko läheisempi sosiaalinen ympäristö, esim. vanhemmat, veli, Opettajat, päiväkodinopettajat, kaikki käsittelevät lapsen ympäristöä.

Toimintaterapian pitkäaikainen tavoite on saavuttaa maksimaalinen kehitystaso. Painopiste on mahdollistaa osallistuminen yhteiskuntaan ja tarjota lapselle mahdollisimman suuri itsenäisyys. Päivittäisten toimien ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kohdennetun koulutuksen avulla lapsen tulisi saada itseluottamus itseensä ja ympäristöönsä.

Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia tältä osin, ota rohkeasti yhteyttä minuun.

vilpittömästi | Priscilla Nkembo-Anza | Tohtori vilpitön & Yhteistyökumppani München

LIITTYVÄT ASIAT

Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: