Isyystesti, dr

Isyystesti, dr

DR. JÖRG SCHRÖCK


isyystutkimus

Oikeus geneettiseen vanhemmuuteen

"Kuinka laillinen geneettinen testi saadaan aikaan?"

Kuka on lapsen äiti, voidaan helposti selventää. Nainen synnytti lapsen (§ -> 1591 BGB = äitiys). Todiste tai varmuus biologinen isyys on vaikeampaa. Siksi perhelaki ei koske biologista -> syntyperä alkaen. Useimmissa tapauksissa havainto on -> laillinen isyys (§ -> 1592 BGB) Isän ja lapsen välisten oikeussuhteiden olemassaolo on olemassa (-> isä oikeudet). Jos se ei ole perheoikeusperiaatteen mukainen biologinen laskeutuminen (Poikkeus: oikeudet -> fyysiset isät), herää kysymys, onko miehillä sellainen -> Lakisääteinen tieto niiden biologinen vanhemmuus saada lapsi u.U. saavuttaa laillisten oikeuksien ja velvoitteiden yhdenmukaisuus biologisten olosuhteiden kanssa. Tällaisen testin tarve hyökkää perheen lakia kohtaan § -> 1598A BGB ja tarjoaa siten laillisen tavan -> Isyystesti (= geneettinen testi) vaihtoehtona ns. laittomasti hankituille testituloksille. Isyyden julistamisesta 26.3.2008 annetun lain jälkeen kaikilla on selvennys hänen isyys kiinnostunut mies äänioikeus: Hän voi joko heti -> Isyys petos menetelmät toimia tai hän osaa ensin – tuotantoprosessissa (§ -> 1598A BGB) – yhden lapsen biologinen alkuperä -> geneettinen sukututkimus (Gentest) selventää. Tämä koskee -> tienviitta lailliseen "geenitestit".

kirjailija: Dr. Schröck – perheoikeuden lakitoimisto

Opas lailliseen "geenitestit"

vasen & kirjallisuus

I. Oikeus perimän syntyyn

Laillinen geneettinen testi

Oikeus suostumukseen sukututkimukseen

♦ Salainen isyystesti ei ole oikeudellisesti käyttökelpoinen

♦ Laillinen tapa geenitestiin (vanhemmuuden lausunto)

b) Äidillä ja lapsella on tällainen vaatimus isää vastaan. § 1598a Abs.1 BGB asettaa isälle, äidille ja lapselle laillisessa perheessä mainitun vaatimuksen kahdelle muulle perheenjäsenelle. Tarkoittaa: valaistumisväitteet ovat olemassa vain yli -> 1592 siviililaki)" alt ="laillinen isä (§ -> 1592 siviililaki)" aaria-label ="laillinen isä (§ -> 1592 siviililaki)"> laillinen isä (§ -> 1592 BGB), -> laillinen äiti (-> 1591 BGB) ja laillinen lapsi. Toisaalta ei ole tarpeen lisätä tietoisuutta väitetystä biologisesta isästä:

vihje : BVerfG pitää sitä perustuslaillisesti tarpeettomana, BGB: n 1598a §: n mukainen -> biologiset isät laajentua. BVerfG: n olennaiset näkökohdat löytyvät asiakirjasta -> lehdistötiedote Nro 18/2016 19.4.2016 alkaen -> TÄSTÄ .

c) Vanhemmat, joilla on huoltajuus yhdessä, päättävät selvittää vanhemmuuden suhteen alaikäiseen lapseen vanhemmuuden lausunnon avulla. Jos huoltajuuden tekevä vanhempi kieltäytyy antamasta suostumustaan, alaikäisen lapsen edustajaksi on nimitettävä hoitaja korvausmenettelyssä (BGB § 1598a Abs.2) (§ 1629 Abs.2a BGB). Jos jompikumpi osapuolista kieltäytyy antamasta tarvittavaa suostumusta näytteenottoon, tuomioistuimen on määrättävä näytteenotosta. Ensimmäisenä vaiheena äitiä on pyydettävä kirjallisesti antamaan suostumuksensa virallisesti tunnustettuun geenitestiin.

d) Perheoikeuden on yleensä hyväksyttävä korvaushakemus. Se hylkää hakemuksen vain, jos näytteen alkuperän selvittäminen ja näytteen siedettävyys johtaisivat lapsen hyvinvoinnin huomattavaan heikkenemiseen alaikäisessä lapsessa. Lisäksi tämän heikentymisen on myös oltava kohtuutonta lapselle ottaen huomioon hakijan edut.

♦ Esimerkki: Pyyntö korvata suostumus tuomioistuimen päätöksellä

FamFG …. (Vastuu syntyy yksinomaan FamFG: n 170 §: n mukaan)

… [Hakijan isä, äiti tai lapsi]

Pyydän korvaamaan sukututkimuksen sukupolven tutkimiseen ja näytteenottoon.

[Tosiseikat on esitettävä, mistä kanne johtuu (FamFG: n 23 §)].

♦ Siittiöiden luovuttajien keskusrekisteri – laki 2018

Kun on perustettu spermaluovuttajien keskusrekisteri, keinosiemennyksestä saatujen lasten pitäisi voida saada tulevaisuuden tietoja milloin tahansa tulevaisuudessa. Se näkee laskun (-> 18/11291), joka on Bundestagin käytettävissä keskustelua varten. Hallituksen mukaan lakiehdotuksessa asetetaan tapaamisoikeus henkilöille, jotka on raskautunut siemennesteen luovutuksella ja keinosiemennyksellä. Valtakunnallinen siittiöiden luovuttajarekisteri on julkaistu saksalaisessa lääketieteellisiä asiakirjoja ja tietoja käsittelevässä instituutissa (-> DIMDI) Perustettiin. Siellä tietoa siemennesteen luovuttajista ja siittiöiden luovutuksen vastaanottajista on varastoitava 110 vuoden ajan. Samanaikaisesti lakiesityksen mukaan siviililakia (BGB) koskeva lisäys estää siemenluovuttajan laillisen isyyden oikeudellisen määrittämisen. Tämän tarkoitus on estää siittiöiden luovuttajia koskevia vaatimuksia hoito-, ylläpito- ja perintöoikeuksista. Lain on määrä tulla voimaan vuonna 2018.

II Yksityinen sukutauluraportti

Yksityinen tilaus

sukutauluun

Jos tutkijan suostumuksen oikeudellinen korvaaminen on tullut lopulliseksi päätöksellä, hakija voi tilata laskeutumisraportin. Hänen on vastattava tästä aiheutuvista kustannuksista. Jos lausuntoa aiotaan käyttää isyyshaasteeseen, raportti olisi laadittava geenidiagnostiikkalain (GenDG), joka tuli voimaan 1. helmikuuta 2010, mukaisesti. Muilla osapuolilla on oikeus tarkastaa raportti tai luovuttaa jäljennös. Voit työskennellä itsenäisesti pätevä sukutaulun asiantuntija (Sukupuoliraporttien asiantuntijat) haku. Löydät hakemiston -> TÄSTÄ …

Vain asianmukaisesti pätevät lääkärit voivat antaa geneettistä neuvontaa 1. helmikuuta 2012 alkaen. Geenidiagnostiikkalaki (GenDG), joka tuli voimaan 1.2.2010, määrittelee edellytykset geenitestaukselle, geenianalyysille geenitestauksessa, geeninäytteiden ja datan käytölle ja määrittelee vaatimukset geneettiselle neuvonnalle. Geneettisten tutkimusten aloittamiseen ja toteuttamiseen lääketieteellisiin tarkoituksiin sovelletaan lääkärin määräystä, lukuun ottamatta näitä vain perimän tutkimuksia. Geneettisen neuvonnan suorittamiseksi diagnostisen geenitestauksen yhteydessä tarvitaan pätevyys erikoistuneeseen geneettiseen neuvontaan. Robert Koch -instituutin geneettisen diagnostiikan toimikunta määritteli pätevyysvaatimukset geneettisen diagnostiikan lain perusteella 11. heinäkuuta 2011 voimaan tulleessa ohjeessa. Laki vaatii, että geneettisestä neuvonnasta saa huolehtia 1.2.2012 alkaen vain asianmukaisesti pätevä lääkäri. Koska laki kattaa kaikki geneettiset kysymykset, mukaan lukien prenataaliriskien arvioinnit, geneettisen neuvonnan indikaatioita laajennetaan huomattavasti. GenDG: n keskeinen tavoite on "määrittää geenitestausolosuhteet ja estää geneettisiin ominaisuuksiin perustuva syrjintä, erityisesti säilyttää kansalaisten sitoutuminen ihmisarvon kunnioittamiseen ja suojelemiseen sekä oikeus tietoon perustuvaan itsemääräämisoikeuteen". (1 § GenDG). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi geneettinen tutkimus tai analyysi voidaan suorittaa ja siihen vaadittava geeninäyte saadaan vain, jos rekisteröidy on nimenomaisesti kirjallisesti antanut suostumuksensa vastuussa olevalle lääkärille tutkia ja hankkia tarvittava geeninäyte (GenDG: n 8 §). Suostumus voidaan peruuttaa milloin tahansa. Annettu suostumus sisältää sekä päätöksen geenitutkimuksen laajuudesta että päätöksen siitä, onko testitulos ilmoitettava vai tuhottava ja missä määrin (informatiivinen itsemääräämisoikeus). GenDG säätelee edelleen valaistumista (DG 9 §) ja neuvoja (10 § Pääosasto). Ennen geenitestiä vastuullisen lääkärin on annettava etukäteen suostumus tutkimuksen luonteeseen, geenitutkimuksen mahdollisiin tuloksiin ja seurauksiin. Koulutuksen sisältö on dokumentoitava. Se on erotettu diagnostisesta, ennustavasta ja synnytystä edeltävästä geneettisestä tutkimuksesta. Geneettisen diagnostisen tutkimuksen voivat suorittaa vain lääkärit ja ennustavan geenitutkimuksen voivat suorittaa vain ihmisgenetiikan asiantuntijat tai muut lääkärit tai lääkärit, joilla on pätevyys geenitesteihin erikoistumisalueellaan erikoistumisen, erikoistumisen tai lisäpätevyyden hankkimiseksi, saada aikaan (§ 7 Abs.1 GenDG). Geneettistä neuvontaa voivat antaa vain nimetyt lääkärit, joilla on pätevyys geneettiseen neuvontaan (§ 7 abs. 3 GenDG).

IIII. Aihe kieltäytyi tutkimasta .

kieltäytyminen asenteet

Mitä siitä voidaan tehdä?

♦ Ei ulkonäköä näytteenottoa varten

Jokainen, joka ei ilmesty järjestettyyn tutkimuspäivään ilmoittamatta syytä, sitoutuu kieltäytymään todistamasta. Tämä ehdottaa, että rankaisematta jättämättä jättämättä jättämistä tutkimuspäivänä määrätään sakko ja mahdollisesti toimivaltaisen haastemiehen pakottamalla mielenosoituksella. Tämä tapahtuu kuitenkin OLG Brandenburgin päätöksen jälkeen, 13. 10. 2000 – 9 WF 198/00 (ZPO: n 372 a §: ään)., ei vielä mahdollinen.

tosiasiat: Valituksen tehnyt lapsi vaatii avioliiton ulkopuolisen isyyden määrittämistä vastaajalle ja säännöllisen elatusapun tai säännöllisen korvauksen maksamista. Koska asianmukaisesti kutsuttu vastaaja ei ollut läsnä 19.1.2000 pidetyssä istunnossa, kyseinen määräys annettiin AG samana päivänä tehdyllä päätöksellä saada veriryhmän lausunto isyyskysymyksestä, johon vastaaja sisällytettiin. Sen jälkeen kun vastaaja ei enää ilmestynyt kahteen verokeräyspäivään uhattua AG määräsi hänelle 16 päivänä maaliskuuta 2000 annetulla määräyksellä maksamaan hänelle 2000 markan suuruisen uhkasakon, ja tuomarin osoituksen siitä, että hän ei ollut noudattanut kansanterveysosaston syytöksiä. Vastaaja esitti 31.3.2000 päivätyllä kirjeellä vastalauseen tästä määräyksestä, joka koski AG ei ole toistaiseksi löydetty. Samalla hän vastusti verikokeen suorittamista lisäkirjeellä samasta päivästä. Koska vastaaja ei tullut myöhemmin verinäytteitä varten, määräsi AG Vastaajan mielenosoitus toimivaltaisen haastemiehen verenkeruuta varten 17. heinäkuuta 2000 annetulla lisämääräyksellä. Vastaajan 9. elokuuta 2000 esittämä "vastalause", jonka perusteluilla se hyväksyy tai täydentää vastalauseensa oikeudenkäynnille, kohdistuu tähän päätökseen. Vastaajan valitus johti kumoamiseen ja rangaistukseen.

Syistä:

Sukututkimusmenettelyissä jokaisen henkilön on sietävä tutkimuksia, erityisesti verinäytteiden ottamista veriryhmätutkimusta varten, edellyttäen, että tutkimuksella luvataan selventää tosiasiat tieteen hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti ja tutkijalle tutkimuksen tyypin ja niiden tulosten seurausten perusteella hän tai yksi ZPO: n 383 §: n 1 momentti nro 1 – 3 §: ssä nimetyistä jäsenistä ja odottamatta hänen terveyttään haittaa (ZPO: n § 372a Abs.1). On totta, että näiden säännösten ehdot täyttyvät, koska AG määräsi 19. tammikuuta 2000 tekemällään päätöksellä Beklin sisällyttämisen veriryhmäraporttiin Beklin laskeutumisen määrittämiseksi. Sillä ei kuitenkaan ollut vielä valtaa antaa pakkokeinoja, jotka AG oli toteuttanut riidanalaisella 17. heinäkuuta 2000 tehdyllä päätöksellä. Pakkokeinojen tilaaminen voi tapahtua vain ZPO §: n 372a Abs.2I ehdoilla, joita ei ole saatavilla täällä. Tämän määräyksen mukaan myös toistuvassa perusteettomassa tutkinnan epäämisessä voidaan soveltaa suoraa pakkokeinoa, erityisesti pakollista mielenosoitusta tutkimuksia varten, jolloin ZPO: n 386-390 §: n säännöksiä sovelletaan vastaavasti..

Se puuttuu jo Beklin asianmukaisesta lataamisesta ja veren poistosta, koska vain näissä olosuhteissa perusteeton kieltäytyminen otetaan huomioon. Verenottomaksun on oltava ZPO: n 377 §: n 2 momentin 1–3 momentin vaatimusten mukainen. Tämä johtuu siitä tosiseikasta, että ZPO: n 372 a §: n mukainen tutkinta on oikeudellinen todisteiden hankkiminen havaitsemisen muodossa, erityisesti tämän säännöksen järjestelmällinen asema 371ff §: ssä. ZPO näyttää. Siksi oikeudenkäyntituomioistuimen on määrättävä tutkinta (BGH, NJW 1990, sivu 2937, Baumbach / Lauterbach / Albers / Hartmann, ZPO, 58. painos. [2000], § 372a, nro 18, Damrau, julkaisussa: MünchKomm- ZPO, 2. painos [2000], § 372a nro 21, seurauksena myös Stein / Jonas / Berger, ZPO, 21. painos [1999], § 372a nro 5; Zoller / Greger, ZPO, 21. painos [1999], § 372a, kohta 15); erityisesti asiantuntijan "maksu" ei riitä (nimenomaisesti Damrau: MünchKomm ZPO, § 372a, 21 kohta). Ei voida väittää, että tuomioistuin olisi haastanut valituksen suunniteltuihin tutkintapäiviin. Asiakirja-aineiston mukaan on pikemminkin oletettava, että nämä maksut suoritti aina nimitetty asiantuntija. Tämä johtuu valitustuomarin 22.2.2000 päivätyistä kirjeistä, joissa hän totesi pyytäneensä lähettämistä verenkeruuseen kansanterveyslaitoksen pyynnöstä, 16.3.2000 annetun päätöksen sisältö, joka sisälsi Asiantuntijan lähettämistä vetoomuksesta "toimivaltaisen terveysosaston maksuista" ja 3.3.- ja 13..4.2000 päivättyjen kirjeiden sisällöstä puuttuu asianmukainen oikeusperusta. Vastaaja iS ZPO: n 377 §: stä.

Lisäksi AG ei saanut määrätä pakollisia toimenpiteitä, koska vastaaja on esittänyt kieltäytymisperusteet veren poistamista vastaan. Kirjallinen vaatimus hylkäysperusteista, jota vaaditaan analogisesti ZPO: n 386 §: n 1 momentin kanssa, annetaan vastaajan edellä mainittujen kirjeiden sisällön perusteella. Kieltäytymisperusteiden esittämisessä on noudatettava analogisesti ZPO: n 387 §: ää; Siksi oikeudenkäyntituomioistuimen on päätettävä väliaikaisella päätöksellä kieltäytymisen laillisuudesta suullisen käsittelyn suorittamisen jälkeen (BGH, NJW 1990, 2937, Baumbach / Lauterbach / Albers / Hartmann, 372a §, 27 kohta, Damrau, julkaisussa: MünchKomm-ZPO). , 372a §, 23 kohta, Zoller / Greger, 372a §, 15 kohta). Väliaikainen menettely olisi tarpeeton vain, jos kieltäytyminen olisi tehty ilman perusteluja (BGH, NJW 1990, 2936, Baumbach / Lauterbach / Albers / Hartmann, 372 a §, 29 kohta, Damrau, julkaisussa: MünchKomm-ZPO, 372a kohta) 23, Musielak, ZPO, 1998, 372a §, 14 kohta, Stein / Jonas / Berger, 372a §, 20 kohta). Koska näin ei ole nyt esillä olevassa asiassa – vastaajalla on hylkäämisperusteensa asianmukaisesti kirjallisesti jalokivi. 386 §: n 1 momentti: ZPO toteaa vastaavasti – AG päättää ensin suullisen kuulemisen suorittamisesta väliaikaisella päätöksellä Beklin esittämiin perusteisiin. Ennen välivaiheen menettelyä sääntelykeinojen perustamista ei voida hyväksyä (OLG Dresden, NJW-RR 1999, 84, Baumbach / Lauterbach / Albers / Hartmann, 372a §, 28 kohta, Thomas / Putzo, ZPO, 22. painos. [1999], §) 372a, kohta 2). Jos toisaalta Bekl esittää perustellusti hylkäysperusteet, se voidaan jättää avoimeksi; asiaa koskeva päätös on varattu välitoimimenettelylle ZPO: n §: n 387 mukaisesti.

♦ Kieltäytyminen ottamasta näytteitä syistä

Jokainen, joka kieltäytyy ottamasta näytteitä syistä, aloittaa riitojenratkaisumenettelyn. ZPO: n 387 §: n mukaisesti väliaikainen päätös päätöslauselmana tehdään ns. Välimenettelyssä kieltäytymisen laillisuudesta. Jos tutkimuksen tekeminen ZPO: n 387 §: n mukaisessa välivaiheessa julistetusta syystä on oikeudellisesti pätemätön merkityksettömyyden vuoksi, sovelletaan ZPO: n 390 §: tä, jonka jälkeen on määrättävä sakko ja korvaava toimistopidätys.. Huomio: Saksan siviiliprosessilain 386 §: n (Abs. ZPO) mukaan koehenkilön on ilmoitettava kieltäytyvänsä osallistumasta tutkimukseen ilmoittamalla syyt koepäivämäärään tai tuomioistuimeen. Pelkästään se seikka, että koehenkilö ei ilmesty asiantuntijan suunnittelemaan päivämäärään, ei riitä kieltäytymisoikeuden julistamiseen tai pakkokeinojen määräämiseen (ks. OLG Brandenburg FamRZ 2001, 1010 -> TÄTÄ …)

Related Posts

Like this post? Please share to your friends:
Christina Cherry
Leave a Reply

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: